lauantai 24. kesäkuuta 2017

Äitiyslomalla - sisältää arvonnan!

Juhannuksen ja eilen alkaneen äitiysloman kunniaksi ajattelin arpoa vauvanpeiton. Vauvanpeittoja on useampikin kulkeutunut kotiin nyt kevään aikana ja koska en tee mitään itse niillä kaikilla, niin arvotaan nyt ainakin yksi teidän lukijoiden kesken. En osannut päättää minkä peiton arvon, joten kysyin teiltä sekä facessa, että instassa haluasitteko arvonnan palkinnoksi Newbien vai me&i:n peiton. me&i:n krokotiilikuosinen peitto sai muutaman äänen enemmän ja nyt se on arvontavoittona.

Arvontaan voit osallistua kolmella eri tavalla
1. kertomalla kesäsuunnitelmistasi tämän postauksen kommenttikentässä tai
2. kertomalla kesäsuunnitelmistasi kommammaan facesivulla tai
3. kertomalla kesäsuunnitelmistasi kommammaan instassa.

Kommentointi tuo vain yhden arvan, vaikka kommentoisit kaikissa kolmessa vaihtoehdossa, mutta voit tuplata mahdollisuutesi saamalla toisen arvan tykkäämällä kommammaan facesivusta. Arvontaan voi osallistua 30.6. klo 23.59 asti ja voittajalle ilmoitan henkilökohtaisesti. Kerrothan kuinka monella arvalla osallistut ja anonyymit osallistujat - jätättehän kommenttiin myös sähköpostiosoitteenne.

arvonta me&i vauvanpeitto miikkari meandi krokotiili kesä 2017

perjantai 23. kesäkuuta 2017

Rv 34+5: tulihan se huonompikin aika sieltä.

Kunhan alkuraskauden pahoinvointi helpotti olen koko ajan odottanut sitä, milloin alkaa ne kaikki muut vaivat. Kuten olen monesti todennutkin esikoisen odotuksessa ei suuria outouksia ollut - muuta kuin se, että kaikki oli tietysti täysin uutta ja ihmeellistä. Toista odottaessa kaikki oli "pielessä". Alkuraskauden pahoinvointi kesti monta viikkoa ja kun se helpotti alkoi 24/7 närästys, joka esti synnytykseen asti. Oli raskausdiabetes, oli turvotusta, nivelsärkyä varsinkin sormissa, liitoskipuja, kokoarvioita, henkistä ja fyysistä tuskaa. You name it!

Nyt alkuraskauden pahoinvointi oli vielä edelliseen verrattuna jotain satakertaista ja olin aivan varma, että näistä yhdeksästä kuukaudesta tulee todella tuskaisia, mutta ei. Tällä kerralla luonto on päättänyt toisin. Ei radia, ei turvotusta, ei närästystä, ei liitoskipuja - ei mitään. Paitsi eilisellä neuvolakäynnillä. Nyt kaadettiin ämpärillinen kakkaa kerralla niskaan. Nyt oli virtsassa sokeria, joten lähete kolmannen kerran sokerirasitukseen tässä raskaudessa napsahti. Olin jo kieltäytymässä sokeritestistä, mutta sitten huomattiin ettei Sf-mitta kulje enää tasaisesti yläkäyrällä, vaan nyt se otti hyppäyksen reilusti sen ylle (mittaustulos oli 35cm, itseasiassa sama kuin D:stä suunnilleen samoilta viikoilta), jonka seurauksena edessä on kokoarvioultra. Neuvolatäti oli sitä mieltä, että Kättärillä voi tulla sanomista, jos pissassa on ollut sokeria ja kokoarviota halutaan korkean SF-mitan vuoksi, mutta sokerirasitusta ei ole tehty. Pakkohan se sitten on sinnekin vielä mennä. Eikä tässä vielä kaikki, näiden lisäksi sikiön sykkeet huiteli aika-ajoin yli 180, joten lisätutkimuksiin oli lähdettävä.

aamukaste ruohikko bokeh aurinko kevät syksy

Lähetteen tekemisestä ei mennyt kuin muutama tunti ja sain soiton Kättäriltä. Heinäkuun alussa olen menossa synnytystapa-arvioon, jossa päätetään sektiopäivä, joten kokoarvion voi tehdä siinä samassa. Sykkeiden sanoivat olevan vielä normaalin rajoissa, kun eivät koko aikaa olleet vain korkeita, mutta kehoittivat saapumaan päivystykseen, jotta saadaan pidempi sykekäyrä piirrettyä ja arvioitua. Makasin käyrillä 45min. ja onneksi kaikki oli kunnossa. Sykkeet pysyivät normaalina koko ajan eikä hyppäyksiä yli 180:n ollut. Kertoivat, että normaalia on jos sykkeet silloin tällöin käy korkeallakin ja veikkasivat sikiön touhottavan kovasti jotain juuri silloin neuvolassa. Tosin liikkeitä ei juurikaan silloin tuntunut.

Sitten on vielä tuo sokerirasitus. Varasin ajan heti ja voitteko kuvitella, että ensimmäinen vapaa aika Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla löytyi vasta parin viikon päästä? Mietin tässä vaan, että onko se enää sitten edes kovin tarpeellista.. Silloin eletään jo raskausviikkoa 37 ja sektiopäiväkin on jo päätetty. Taidan keskustella asiasta vielä tarkemmin siellä kokoarviossa. 

keskiviikko 21. kesäkuuta 2017

#kirjaesittely: Lotta Jansdotterin lempivaatteita.

lotta jansdotter kirja esittely lempivaatteita helpoilla kaavoilla luottovaatteet

Lotta Jansdotter on tunnettu designeri joka asuu ja työskentelee New Yorkissa. Hänen ahvenanmaalaiset juurensa inspiroivat raikkaan skandinaaviseen ja pelkistettyyn tyyliin ja Lotan raikkaat painokuosit valloittavat niin kankaina kuin paperitavaroina.

Lotan uusin kirja Lempivaatteita kirjoitettiin antamaan vastauksia hänen lukijoidensa ja asiakkaidensa kysymyksiin. "Monet teistä ovat kommentoineet "tyyliäni" ja kysyneet, mistä ostan vaatteeni vai ompelenko ne itse." (Lotta Jansdotter, Lempivaatteita) Lotta kertoo tyylinsä olevan linjakasta ja hyvin käytännöllistä. Vaatteet ovat omantuntuisia, sieviä, useimmiten melko ajattomia ja toisinaan jopa hieman poikamaisia. Kaikki kirjan mallit ovat joustamattamalle kankaalle tehtyjä.

Lempivaatteita kirja on paljon enemmän kuin tavallinen ompelukirja, sillä se on tarina, jota kerrotaan pääasiassa kirjan sisältämien vaatteiden kautta. Lotta kertoo itsestään, elämästään ja inspiraatioistaan ja kuvittaa lukijalle ihanan sekoituksen ahvenanmaalaista merimaisemaa sekä New Yorkin suurkaupungin sykettä. Lotan kuoseista minulle tulee eniten mieleen Ikea - yksinkertaista, helppoa, kaunista ja ajatonta.

lotta jansdotter kirja esittely lempivaatteita helpoilla kaavoilla luottovaatteet

lotta jansdotter kirja esittely lempivaatteita helpoilla kaavoilla luottovaatteet

Kirja sisältää 5 peruskaavaa - hameen, mekon, paidan, housut ja jakun ja jokaisesta on muutamakin muunnos, sekä näiden lisäksi joitakin kaavoja ja ohjeita asusteiden tekoon. Lempivaatteita -kirja on täynnä toinen toistaan kauniimpia kuoseja ja kuvia ja koska kirja on kirjoitettu tarinan muotoon ei sen lukemista yksinkertaisesti voi lopettaa kesken!

Kirjassa on kattavat ompeluohjeet, mutta ihan aloittelijalle en teosta voi suositella. Ompelutermien on hyvä olla hallussa ja ompelukokemustakin kertyneenä jo sen verran, että soveltaminen ja järkeily onnistuu. En pidä itseäni ihan aloittelijana ompelussa ja silti ohjeiden noudattaminen tuotti minulle välillä surtakin päänvaivaa, sillä en yksinkertaisesti ymmärtänyt mitä ohjeessa pyydettiin tekemään. Testin vuoksi lähdin kokeilemaan Pilvi -takin tekoa ja varsinkin muotokaitaleiden kiinnittämisen kirjoitettu ohje ei auennut minulle edes sen jälkeen kun olin sen tehnyt "oman mielen mukaan". Yritin orjallisesti noudattaa ohjetta, mutta koska teksti ei aivan auennut löin kirjan kiinni ja järkeilin itse, miten palat tulee toisiinsa kiinnittää. Ymmärtääkseni pääsin haluttuun lopputulokseen, mutta siltikään en tajunnut tekstiä.

lotta jansdotter kirja esittely lempivaatteita helpoilla kaavoilla luottovaatteet

lotta jansdotter kirja esittely lempivaatteita helpoilla kaavoilla luottovaatteet

Kirjan kaava-arkkien luku vaatii myös aiempaa kokemusta, koska moni kaava on jouduttu pilkkomaan usealle sivulle ja kaavaa jäljentäessä joudut yhdistelemään kaava-arkkeja. Kaavat on neljällä kaava-arkilla ja esim. Pilvi -takkia tehdessäni jouduin käyttämään jokaista kaava-arkkia. Kaavojen käyttäjänä toivoisin todella, ettei kaavojen tekijät säästäisi kaavojen piirtokustannuksissa ja kaava-arkit tulostettaisiin musta-valkoisen sijasta värillisenä. On huomattavasti helpompaa löytää haluttu kaava kaava-arkilta ja jäljentää se kaavapaperille seuraamalla niin sanottua värikoodausta.

Kunhan saan keskivartaloni pyöreyden taas omaan hallintaani aion ottaa kirjan kaavat kunnolla testattavaksi.

// Kirja on saatu bloginäkyvyyttä vastaan //

maanantai 19. kesäkuuta 2017

7 asiaa joita et tiennyt minusta.

Lapsiparkki -blogin Såfin mietti omassa blogissaan joku aika sitten sitä, että vaikka jonkun ihmisen tietää tuntevansa on silti varmasti monia asioita, mitä ei siltikään tiedä toisesta. Tästä pohdinnasta lähti ajatus seitsemän kohdan listaan asoista, mitä lukija ei kirjoittajasta tiedä ja minä halusin myös koota oman listani.

1. Olen lapsena leikkinyt veneen kannella, kompastunut ja lyönyt pääni ankkuriin. Tästä minulla on muistona lähes keskellä otsaa noin parin sentin pituinen pystysuuntainen arpi. Olimme juuri rantautuneet asuttamattomaan saareen ja leikimme veljeni kanssa veneen kannella hieman huonoin seurauksin. Hirvittävä huutohan siitä kuulemma tuli ja taisi se verikin lähes roiskua.

2. Monivuotinen harrastukseni aina lukion kynnykselle asti oli muodostelmaluistelu, mutta tuli sitä muitakin harrastuksia kokeiltua. Olen harrastanut mm. pianon soittoa, balettia ja partiota.

3. Tupakoin vielä viime vuoden marraskuussa. En ole koskaan ollut juurikaan riippuvainen tupakasta, mutta se on ollut minulla hyvin tiukassa istuva tapa. Poltin tupakkaa monen vuoden ajan, useamman savukkeen päivässä ennen esikoisen odotusta ja kunhan kaksi viivaa piirtyi testiin lopetin tupakoinnin kahdessa viikossa. Palasin vanhan pahan tavan ääreen imetyksen loputtua ja taas lopetin positiivisen raskaustestin innostamana. Kuopuksen syntymän jälkeen en koskaan palannut tupakointiin samalla tavalla kuin ennen, mutta poltin silloin tällöin. Sallin itselleni tupakoinnin juhliessa ja iltaisin lasten nukkumaan menon jälkeen. Minulle oli tärkeää, etten polta lasten edessä eikä sen toteuttaminen ollut mitenkään vaikeaa. Voi veljet ne iltatupakat oli joskus todella tarpeellisia ja siitä tavasta irtaannuin taas raskauden antamalla voimalla. Nyt ajatuksissa on jo käynyt se, miten tulen hoitamaan tämän tupakointiasian kohdallani jatkossa. Järki ja jokainen solu sanoo, ettei enää pidä aloittaa uudestaan, mutta tavallaan tupakkaa tekee mieli ja kaipaankin ehkä niitä illan tupakkahetkiä.

kommammaa vene mökki kuusamo soutuvene mustavalko järvimaisema

4. Minulla on aika tarkkaan keskellä päätäni kalju kohta, joka on syntymämerkkini. Kohta ei koskaan ole ollut mitenkään todella iso ja hiukset on aina peittäneet sen, mutta nuorempana kävin pienennyttämässä aluetta.

5. En ole koskaan käynyt festareilla. Vanhempani ei koskaan päästäneet minua festareille ja sitten kun olin tarpeeksi vanha lähtemään sinne ilman lupaa ei tullut enää lähdettyä. Jotta ollaan ihan rehellisiä olen kyllä käynyt kerran Ankkarockissa, mutta sitä en laske festariksi. Sieltä tuli tuliaisena kotiin napakoru, josta luovuin esikoista odottaessani.  Sen jälkeen en ole edes yrittänyt laittaa tappia läpi vanhasta reiästä, enkä edes tiedä onko tuo jo ummessa vai vieläkö siinä reikä on.

6. Minulla oli aikanaan yhteen soittoon rakennekynnet reilu kuusi vuotta. Otin ne aikoinaan siksi, että omat kynteni olivat todella hauraat ja liuskottuvat ja halusin kauniit kynnet. Luovuin niistä hieman ennen kuopuksen syntymää, koska vaikka tykkäsin edelleen siitä miltä ne näyttivät oli rasittavaa olla koko ajan miettimässä seuraavaa kynsihuoltoa. Kynteni on ollut parhaimmassa kunnossa ikinä siitä lähtien kun rakennekynsistä luovuin.

Lukuunottamatta hiusten- ja kulmien värjäystä on rakennekynnet olleet ainoat tekojutut ulkonäössäni koskaan.

7. Leikimme siskoni kanssa nuorempana lehden toimitusta. Leikkimme meni niin pitkälle, että tuotimme pitkään Meritähti -nimistä lehteä, joka (muistaakseni) ilmestyi kerran kuussa ja tilaajina meillä oli tuttavaperheitä. Jossain vaiheessa itse kyllästyin hommaan ja jätin siskoni hoitamaan asiaa yksinään :D

Mitä kaikkea sinun listaltasi löytyisi?

sunnuntai 18. kesäkuuta 2017

#vegepaatti // kesälounas Suomi 100 -hengessä Siljalla.

// Yhteistyössä Tallink Siljan kanssa //

vegepaatti tallinksilja vegaaninen vegebuffet siljaline suomi100 silja symphony

Viime lauantaina sain kunnian olla mukana näkemässä pienen pilkahduksen Silja Symphonyn esityksistä, sillä heti laivaan astuttua saimme skumpat käteen ja pääsimme nauttimaan Quantum XXL:n esityksestä "Taste of QAsia". Show oli mukavan erilainen perinteisempiin verrattuna ja tämä todella näytti siltä, että tästä tykkäisivät myös nuorison edustajat. Musiikki oli mukaansatempaavaa tämän hetken hyvää jytkettä ja esitys oli täynnä hauskoja yksityiskohtia sekä vaativampia temppuja. Esityksessä oli ninjoja, geishoja, sumopainioita ja pandoja - ainakin.

vegepaatti tallinksilja vegaaninen vegebuffet siljaline suomi100 silja symphony quantum xxl taste of qasia

vegepaatti tallinksilja vegaaninen vegebuffet siljaline suomi100 silja symphony quantum xxl taste of qasia

vegepaatti tallinksilja vegaaninen vegebuffet siljaline suomi100 silja symphony quantum xxl taste of qasia

vegepaatti tallinksilja vegaaninen vegebuffet siljaline suomi100 silja symphony quantum xxl taste of qasia

vegepaatti tallinksilja vegaaninen vegebuffet siljaline suomi100 silja symphony quantum xxl taste of qasia

vegepaatti tallinksilja vegaaninen vegebuffet siljaline suomi100 silja symphony quantum xxl taste of qasia

Tämän lisäksi nautin Silja Symphonyn uutta, erittäin maistuvaa ja hyvin täyttävää lounasbuffetia. Tallink Silja on kuulemma saanut enemmänkin palautetta siitä, että vegaanit eivät saa vatsaansa täyteen heidän laivoillaan. Tallink Siljalla tähän palautteeseen tartuttiin kuin haasteeseen ja he ryhtyivät muutaman vegaanisen somevaikuttajan kanssa suunnittelemaan ja toteuttamaan astetta vegaanisempaa ruokalistaa buffetpöytään.

Viikko sitten meille esiteltiin uusittu menu, joka oli tarkoin harkittu Suomi 100 -teemalla ja siihen oli tuotu myöskin reilusti vegaanisia vaihtoehtoja. Makuhermoja raastaen jouduin ohittamaan lähes kaikki kylmät tarjolla olleet kalat alkupalapöydästä, mutta siltikin lautaseni muistutti ruokaympyrältään enemmänkin tornia, kuin mitään laakeaa oikeaa ympyrää. Ruoka oli erittäin maistuvaa ja taisin hieman ahnehtia, sillä sain vatsani täytettyä äärimmilleen jo alkupaloista. Vegaanisuus on minulle henkilökohtaisesti aika vieras käsite, enkä ole suuremmin sitä koskaan edes miettinyt. Siksi yllätyksekseni sain tietää, että lähes kaikki viinit sisältävät eläinperäisiä tuotteita ainakin jossain määrin.

vegepaatti tallinksilja vegaaninen vegebuffet siljaline suomi100 silja symphony

vegepaatti tallinksilja vegaaninen vegebuffet siljaline suomi100 silja symphony

vegepaatti tallinksilja vegaaninen vegebuffet siljaline suomi100 silja symphony

vegepaatti tallinksilja vegaaninen vegebuffet siljaline suomi100 silja symphony

vegepaatti tallinksilja vegaaninen vegebuffet siljaline suomi100 silja symphony

vegepaatti tallinksilja vegaaninen vegebuffet siljaline suomi100 silja symphony

vegepaatti tallinksilja vegaaninen vegebuffet siljaline suomi100 silja symphony

vegepaatti tallinksilja vegaaninen vegebuffet siljaline suomi100 silja symphony

vegepaatti tallinksilja vegaaninen vegebuffet siljaline suomi100 silja symphony

vegepaatti tallinksilja vegaaninen vegebuffet siljaline suomi100 silja symphony

fazer vegepaatti silja tallink vegaaninen mässyboksi

Tilaisuuden lopuksi saimme mukaan teemaan sopivan Fazerin vegaanisen mässyboksin.  Tiesitkö sinä, että kaikki nämä Fazerin karkit ovat vegaanisia?

keskiviikko 14. kesäkuuta 2017

Erilainen maanantai.

Minulla ja pojilla oli tällä viikolla arkivapaamaanantai. Lasten päiväkoti oli kiinni henkilökunnan kehittämispäivän vuoksi ja vaikka meillä oli varahoitomahdollisuus käytettävissä alueen muissa päiväkodeissa, päätin ottaa yhden ylimääräisen vapaapäivän ja pitää pojat kotona.

Vaikka vapaapäivästä oli kyse soi herätyskello silti jo kukonlaulun aikaan - tarkalleen ottaen klo 6.15. Olin buukannut kalenteriin heti aamuksi meidän mummokoiran viennin terveystarkastukseen. Kääpiösnautserimme Heta täytti toukokuussa jo 14 ja edellisen kerran hänen vointiaan on tarkastettu muutama vuosi takaperin. Heta on pikkuhiljaa kuuroutuva mummo, jonka silmätkin alkavat jo samentua. Näkö toimii vielä, mutta ei ihan kirkkaasti sillä harmaakaihi on päässyt samentamaan vanhuksen silmiä. Lisäksi silmät vuotavat, valuvat ja rähmivät koko ajan enenevässä määrin, mutta sen sanottiin olevan jokseenkin normaalia ja ikäsidonnaistakin. Korvat oli suurin mysteeri ja yksi tämän käynnin syistäkin, vaikkakin tarkoitus oli myöskin selvittää koiran yleistä terveydentilaa korkean iän vuoksi.

kääpiösnautseri käppänä musta-hopea vanhus mummokoira diiva narttu

kääpiösnautseri käppänä musta-hopea vanhus mummokoira diiva narttu

kääpiösnautseri käppänä musta-hopea vanhus mummokoira diiva narttu

Korvat ovat erittäneet vaikkua viimeisen parin viikon ajan koko ajan enemmän ja enemmän ja epäilinkin sieltä löytyvän jotain hoidettavaa. Laboratoriotutkimus tuli takaisin hiivadiagnoosilla, joten saimme korva-asian selvitettyä. Sydäntä kuunnellessa lääkäri kertoi ilahtuneesti koiran olevan selvästi normaalia terveempi, sillä lähes säännönmukaisesti tämän ikäisiltä alkaa kuulua jo sivuääniä, mutta ehei meidän Hetalta. Muutoinkin koira oli lääkärin mielestä ikänsä mukaisessa kunnossa ulkoisesti ja ehdottikin vielä perusverenkuvan ottoa. Kaikki testatut veriarvot olivat normaaleja.

Hammaskiveä koiralle on kertynyt taas muutamassa vuodessa aika runsaasti, joten seuraavaksi varaamme ajan hammaskiven poistoon. Jokainen päivähän voi olla viimeinen varsinkin kun on jo iäkkäämmästä koirasta kyse, mutta ainakin tämän terveystarkastuksen lopputulos oli hyvinvoiva koira, joka voi olla kanssamme vielä vuosia.

Terveystarkastuksen jälkeen veimme koiran kotiin, annoimme sille ruokaa ja pakkasimme autoon maalaustarvikkeita. Seuraavana oli vuorossa yhden seinän maalaus, jonka jälkeen suuntasimme lounaalle äitini luokse. Kotona olimme joskus puoli neljän aikaan eli olin suunnitellut päiväni lähes yhtä täyteen puuhaa, kuin normaalinakin arkipäivänä.

"Koska alkaa kesäloma" -kyseilyihin totesin että tämän päivän jälkeen on vielä 8 tarhapäivää :)

lauantai 10. kesäkuuta 2017

Synnytystapa: suunniteltu sektio.

Kummatkin aiemmat synnytykseni ovat käynnistyneet spontaanisti supistuksilla ja mielestäni edenneet hyvin oppikirjamaisesti aina avautumisvaiheen loppuun asti. Avautumiseen meni selvästi enemmän aikaa ensimmäisellä kerralla, mutta tilanne eteni koko ajan ja toisella kerralla oltiin täysin auki jo todella paljon nopeammin. Oppikirjamaisuus unohdettiin kummallakin kerralla sitten tähän pisteeseen ja nyt minulla on kokemuksena kaksi itse asiassa hyvin samanlaista synnytystä. Avautua osataan ja sen kivun kestin suhteellisen helposti, mutta siihen se homma onkin sitten tyssännyt. Synnytys ei ole minulla edennyt koskaan tuosta eteenpäin ja vauvat eivät ole laskeutuneet tarjontavirheen vuoksi. Synnytykset on todettu pysähtyneiksi ja lapsivuodeosastolle on menty leikkaussalin ja heräämön kautta.

Nyt takana on siis kaksi sektiota eikä yhtään alatiesynnytystä ja kolmas tulee syntymään suunnitellulla sektiolla. Ensimmäiseen synnytykseen en valmistautunut juurikaan. Joka tuutista toitotettiin, että pitäisi suunnitella oma synnytyksensä ja miettiä jo valmiiksi esim. musiikit mitä haluaa kuunnella missäkin synnytyksen vaiheessa. Vaikka useasti suunnitelmallinen olenkin, pidin ja pidän edelleen synnytyksen suunnittelua tarpeettomana ja jokseenkin ehkä jopa tyhmänä. Miksi pitäisi suunnitella jotain sellaista mistä et voi yhtään tietää, mitä se sinun kohdallasi on? Päätin olla suunnittelematta ja yrittää varautua kaikkeen. Pitää mielen avoimena ja ottaa koko synnytyskokemuksen vastaan juuri sellaisena, kuin se minulle tarjoiltaisiin. Myönnettäköön, että taisin olla valmistautunut kaikkeen paitsi siihen, että synnytys saattaisi päätyä sektioon.

hanna kommammaa bloggari selfie

Toisella kerralla kävin raskausaikana synnytystapa-arviossa, jossa päätettiin synnytystapa. Halusin edelleen kokea alatiesynnytyksen ja ajattelin, että jos sille ei estettä olisi tulisi se olemaan synnytystapani. Synnytystapa-arvion funktio jäi minulle ehkä hieman epäselväksi. Sikiö ultrattiin ymmärtääkseni asennon määrittämiseksi ja lääkäri totesi ettei näe estettä alatiesynnytykselle. Koska itsekin toivoin sitä tapaa, ei asiasta keskusteltu sen enempää. Toiseen synnytykseen valmistauduin ihan samalla tavalla kuin ensimmäiseenkin. Otetaan vastaan sellaisena kuin se annetaan, mutta tällä kertaa osasin tietysti varautua myöskin siihen, että hyvin alkanut alatiesynnytys voi päättyä myös sektioon. Olin luottavainen itseeni ja kehooni ja ajattelin, että kyllä nyt toisella kerralla tämän on pakko toimia, kunnes mitään ei taaskaan tapahtunut avautumisvaiheen jälkeen. Synnytys todettiin taas pysähtyneeksi ja jälleen kerran lapsivuodeosastolle mentiin leikkaussalin kautta.

Kummankin synnytyksen jälkeen olen saanut vahvistukseksi synnytyksen pysähtymiselle sikiön tarjontavirheen. Oletus on, että joko lantioni on "liian" kapea ei-ihan-pienille vauvoille (3735g ja 4290g) tai sitten lyhytkasvuisuudellani (olen 152cm pitkä) on merkitystä asiaan. Tai ne yhdessä ovat aiheuttaneet sen, ettei sikiölle ole yksinkertaisesti jäänyt tilaa ottaa juuri oikeaa asentoa.

Kahden sektion taustalla kolmas tulee automaattisesti syntymään suunnitellulla sektiolla ja muutaman viikon päästä on jälleen edessä synnytystapa-arvio. Tällä kerralla tapaamisella ei siis niinkään keskustella synnytystavasta, vaan päätetään vauvan syntymäpäivä. Esikoinen syntyi rv 40+2 ja kuopus rv 38+6. Kuopuksen aikaiseen lähtöön viitaten olen jo etukäteen selvittänyt neuvolalääkäriltä sitä, millä perustein päivämäärä päätetään. Kuulemma normaaliraskaudessa odotetaan, että 39 viikkoa täyttyy ja sitten leikataan. Jos synnytys kuitenkin käynnistyy ennen suunniteltua sektiopäivää tulisi minun viipymättä lähteä sairaalaan, jolloin sektio tehtäisiin päivystyksellisenä.

Synnytystapa on tällä kerralla siis hyvin samanlainen kuin jo aiemmat kokemukseni, mutta silti aivan erilainen. Tällä kerralla odotan tiettyä päivää ja kaikki on suunniteltu valmiiksi. Tällä kerralla en voi kuulostella kehoani ja tajuta synnytyksen alkaneen. Tällä kerralla en voi kellottaa supistuksia ja miettiä milloin on oikea aika lähteä sairaalaan. Oletan, että vaikka olenkin toipunut päivystyssektioista hyvin helposti, voisi tämä kolmas olla vieläkin helpompi. Tällä kerralla alla ei kuitenkaan olisi useamman tunnin supistelukärvistelyä ja kipeää odottamista. Tai mistä sitä tietää suostuuko tämä vauva siihen, että asia on hänen puolestaan päätetty vai meinaako hän itse päättää syntymäpäivänsä.

Kummastakin aiemmasta olen kirjoittanut ja julkaissut synnytyskertomukset ja jos haluat niihin vielä uppoutua, löytyy ne täältä: Rv 38+6. Onnea! Teille on syntynyt poika! ja Rv 40+2. Onnea! Teille on syntynyt poika!

Millaisia kokemuksia teillä on synnytyksistä ja oletko kokenut suunnitellun sektion?

lauantai 3. kesäkuuta 2017

Te kysyitte, minä vastaan.

Hupsis, julkaisin kuukausi takaperin kysymys / vastaus -postauksen, johon lupasin palata reilun viikon päästä. Unohdin! Kirjoitin silloin, että minua jännittää ylipäätään asettaa itseni altiiksi kysymyksillä lähinnä sen takia, että olin varma ettei kysymyksiä tule ja se jos jokin olisi noloa. No arvatkaapa mitä? Tämä nyt on oikeasti vähän NOLOA! Kysymyksiä esitti nimittäin tasan kaksi ihmistä ja tässä tulee vastaukset :D

O piirsi päiväkodissa äidin ja isän sateenkaaren alle.

Minkä neuvon tai tsemppilauseen antaisit tulevalle äidille? Pidä jalat maassa, luota itseesi ja vaistoosi. Kysy, jos jokin asia askarruttaa, mutta älä usko vain yhtä lähdettä ellei lähde ole lääkäri tms. Jos taas haet vastauksia netistä, niin lue mielummin terveyskirjastoa, kuin vauvapalstoja ja jos luet muiden ihmisten kokemuksia esim. vauvapalstoilta, niin älä usko vain yhteen mielipiteeseen - ole kriittinen lukija.

Mitä tekisit vapaailtana ihan yksin kotona? Apua, en keksi mitään! En siis varmaan tekisi mitään erikoista. Katsoisin telkkaria, joisin punaviinia ja herkuttelisin jollain syötävällä. Haaveilisin pitkään valvomisesta, mutta menisin varmasti aikaisin nukkumaan. Taidan olla tylsä!

Mikä on lempiruokasi? Minä olen lihansyöjä henkeen ja vereen ja hyvää pihviä ei kyllä voita mikään. Kestosuosikkini on wienerleike, mutta ehkä nykypäivänä ihan kunnon grillipihvi on vieläkin parempi.

Missä olet 5 vuoden päästä? Onpa muuten vaikea kysymys ja voitko kuvitella, että ensimmäisenä mietin sitä minkä ikäinen olen. Viiden vuoden päästä olen jo yli 40-vuotias - siis ihan sika vanha! Viiden vuoden päästä esikoinen ja tuleva keskimmäinen ovat jo koulussa ja tulokaskin olisi jo eskari-ikäinen. Töissä uskoisin olevani samassa pestissä tai ainakin samassa firmassa kuin nytkin, mutta toivon, uskon ja luotan siihen, että viiden vuoden päästä me asutaan omakotitalossa. Ostettaisiin valmis ja remontoitaisiin tai ehtisihän tässä ajassa rakentaakin sen mieleisensä talon - jos vaan se mieleinen tontti löytyisi ja projektiin uskaltaisi lähteä ;)

Minne haluat ehdottomasti matkustaa? Olen todella huono matkustamaan, eikä minulla oikeastaan edes ole mitään sen suurempaa suosikkikohdetta. Thaimaassa olen käynyt vain kerran ja sinne voisin kyllä haluta uudestaan.

Mitä kadut? En oikeastaan vieläkään tiedä mitä haluaisin olla isona, vaikka viihdynkin ihan hyvin nykyisessä työssäni ja tiedän työurani olevan siinä vielä pitkä, jos vain itse niin haluan. Minulla ei koskaan nuorempanakaan ollut mitään haaveammattia ja ehkä sen takia olen ajelehtinut koulusta toiseen useammankin kerran peruskoulun jälkeen. Ensin menin lukioon, koska en tiennyt mitä tahdoin. Lukion jälkeen hain parturi-kampaaja kouluun, koska se nyt kiinnosti ehkä vähän enemmän kuin muut. Iho-oire -allergioiden takia en kuitenkaan koskaan lähtenyt alaa opiskelemaan. Päädyin lukemaan itseni merkonomiksi, jonka jälkeen olin taas risteyksessä. Tein ammatinvalintatestejä ja tiesin ilman testejäkin kaksi eniten kiinnostavaa alaani, tietojenkäsittely ja käsityöt. Hain ammattikorkeakouluun lukemaan tietojenkäsittelyä sekä toisen asteen koulutukseen puvustajaksi ja verhoilijaksi. Tulin valituksi jokaiseen koulutukseen ja lähdin kouluttamaan itsestäni IT-tradenomia. Arvelin, että tämä valinta olisi pitkällä tähtäimellä paras, koska en uskonut itseäni kovinkaan luovaksi ja järkeilin, että enemmän ovia olisi auki tradenomille. Tämä on edelleen ihan totta, mutta ehkä kuitenkin nykypäivänä on hetkiä, että kadun etten uskaltanut valita puvustajan ammattia itselleni. Onneksi olen löytänyt käsitöistä ja varsinkin ompelusta itselleni rakkaan harrastuksen.

Jos olisit eläin niin mikä olisit? Kyllä minä olisin leijona niinkuin horoskooppimerkkinikin sanoo. Aina äänessä, kovaääninen ja vähän sellainen johtajatyyppi :D