perjantai 10. helmikuuta 2017

Lapsi yksin kotona. Mikä on sopiva ikä?

Olen jo jonkun aikaa pohtinut mikä on se oikea tai enemmänkin hyvä ikä jättää lapsi yksin kotiin. Haha! Kukkahattutädillä kävi heti ensimmäisenä mielessä, että vanhempi lähtee iltarientoihin ja jättää lapsen/lapset yksin kotiin, mutta voin heti alkuun todeta ettei tässä pohdinnassa ole sellaisesta kyse.

Puolentoistavuoden päästä O aloittaa koulun. Eihän se ihan heti ole, mutta silloin viimeistään hänet pitää jättää yksin kotiin ja jotta tuo muutos ei tulisi yhdessä yössä on minusta järkevää alkaa miettiä asiaa jo nyt. Itse olen saanut viettää kouluvuoteni omasta mielestäni siitä onnellisessa asemassa, että meillä oli aina äiti kotona. Meidän äiti oli ja on edelleenkin kotiäiti ja näin ollen koskaan kotoa ei tarvinnyt lähteä yksin tai tulla tyhjään kotiin. Teinivuosinahan siitä oli tietysti harmia, kun äiti pysyi aina kärryillä missä kuljetaan ja hei! - lintsaaminen ei oikeastaan koskaan onnistunut. Tosin en tiedä harkittiinko sitä edes oikeasti koskaan :D Muistan edelleen sen, kun ensimmäisen kerran olin koulusta pois ilman lupaa tai järkevää syytä. Joku päähänpisto se oli ja voitte vain kuvitella sen jännityksen määrää, että mitä jos tästä jään kiinni.. hahahahahha. Kyllä on ollut pienet murheet silloin :D Ja kerrottakoon vielä, että opinahjo oli tuolloin lukio ja olin silloin jo täysi-ikäinen, että sellainen pahis täällä ;)

No mutta - takaisin tähän päivään. Vuosi sitten ajattelin etten voisi millään ilveelläkään jättää O:ta yksin hetkeksikään kotiin. Tuntui, että pelkästään roskien viemiseen tai postin hakemiseen menee liikaa aikaa ja tuo poika keksii jotain todella hullua sillä välin. Oikeasti en siihen edes uskonut, mutta tunne oli vahva.

valokuvaus valokuvauskurssi ruokakuvaus canon eos600d

Ajatuksenani on ollut tietysti aloittaa lyhyistä yksinoloista. Esimerkiksi 25 minuutissa kävelen lähikauppaan, teen pienet ostokset ja porhallan takaisin. Tai samassa ajassa vien nuoremman lapsen hoitoon ja tulen takaisin. Kun O:n mikälie-viime-viikonlopun-vatsatauti hellitti, tuli kaveriksi kurkkukipu, nuha ja yskä. Maantaina poika oli ollut sen verran yskäinen ja kipeän oloinen (ei kuitenkaan kuumeinen) päiväkodissa, että ehdottivat pojan kotona pitämistä. Tiistaina olin O:n kanssa kotona ja kun hän ei halunnut lähteä mukaan viemään veljeään päiväkotiin, päätin ehdottaa hänelle yksin kotiin jäämistä. Hetkeäkään epäröimättä hän halusi jäädä ja jäi. Avasin pojalle television ja ohjeistin kahdessa asiassa mitkä tulivat ensimmäisenä mieleen. Ovea ei saa avata vaikka ovikello soisi ja jos oikein hätä jostain syystä tulisi, niin naapuriin voi mennä (unohdin kyllä ilmoittaa naapurille asiasta).

Poika oli omien sanojensa mukaan katsonut televisiota koko ajan ja ensimmäisenä kertoi, ettei tullut hätä mistään ;) Hän oli silminnähden innoissaan siitä, että sai olla yksin kotona ja sitä pitikin suureen ääneen monesti kertoa päivän aikana kaikille ketkä vain viitsivät häntä kuunnella.

Ei kai siihen lapsen yksinoloon ole mitään oikeaa ikää. Itse uskon siihen, että ajankohta ja ikä määräytyy täysin jokaisen lapsen itsensä mukaan. Toinen on valmis aiemmin ja toinen myöhemmin. Onko teillä jo mietitty nämä asiat ja otettu käytäntöönkin vai mietittekö vasta asiaa? Millaisiin johtopäätöksiin olette päätyneet?

Kuva on valokuvauskurssin ruokakuvaustunnilta.

2 kommenttia:

  1. Siis mun täytyy sanoa, että olen edelleen ihan kauhuissani koko ajatuksesta (joka toki myös on jo pyörinyt omassa mielessä). 5-vuotiaan kohdalla tällainen yksin jättäminen tuntuu aivan vieraalta. Mutta hänen täytettyä 7 pitäisi olla valmistautunut tähän jo.. Huhu! ehkä me sitten koulua edeltävänä kesänä harjoitellaan yksinolemista asteittain..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä just tajusin, että se 7v tulee täyteen aika äkkiä. O tosiaan täyttää ensi kuun alussa 6, joten seiskaan ei ole kuin vuosi. Okei koulun aloitukseen kuitenkin melkein puoli vuotta enemmän. Ymmärsin myös, että pelkästään yksin oleminen ei ole yksi harjoiteltavista asioista, vaan meidänhän pitää antaa tolle pojalle kotiavainkin!! Eikä siinäkään vielä mitään, meidän pitää opettaa hänet avaamaan meidän ulko-ovi. Välillä hän siinä onnistuu ja toisinaan ei. Meidän oven lukko on jotenkin todella jäykkä ja harvoin sitä edes minä saan yhdellä kädellä avattua :( Voi olla, että joudutaan "lukkokaupoille" puolentoista vuoden sisään ;)

      ps. kyllä ne vaan kasvaa. Nimim. tänään katsoin vierestä kun poika halusi laittaa aamuvoileipänsä ihan itse. Paahtoi leivän, levitti voita, leikkasi juustoa, asetteli makkarat ja palautti vielä tavarat takaisin jääkaappiin <3

      Poista

Risuja vai ruusuja? Kiitos kommentistasi!