tiistai 21. marraskuuta 2017

Sininen orkidea on huijausta!

Lempikukkani on orkidea ja eniten olen tykästynyt perhosorkideaan, joka varmaan toki johtuu siitä, että taitaa tuo olla se yleisin Suomessa myytävä orkidea. Jo vuosia sitten näin Plantagenissa aivan mielettömän mageen näköisen sinisen orkidean. Se oli törkeän kallis ja jätin sen ostamatta sillä ajatuksella, että kyllä minä vielä joskus.

Tänä isänpäivänä kävin perinteen mukaan onnittelemassa omaa isääni ja koska hänkin pitää orkideoista halusin viedä hänelle sellaisen. Astuin kukkakkauppaan sisään ja ensimmäisenä näin kauniin valkoisen orkidean. Sen jälkeen silmäni osuivat tuohon siniseen - aivan mielettömän ihanan näköiseen orkideaan jota ei vain voinut jättää ostamatta. Sininen orkidea kainaloon ja äkkiä kassan kautta ulos. Kassalla se sitten selvisi minulle, sininen orkidea onkin huijausta! Sinisen orkidean pohjalla on valkoinen orkidea, joka on värjätty, joten seuraavat kukat tässä yksilössä olisivatkin valkoiset. Oli miten oli sinisenä tuo on silti ihan sairaan magee!

sininen orkidea perhosorkidea kukka

sininen orkidea perhosorkidea kukka

Mikä on sinun lempikukkasi?

torstai 16. marraskuuta 2017

Hyvä äiti synnyttää alateitse ja imettää vähintään vuoden.

Pandamaman blogissa oli intouduttu yhdestä uusimman Kaksplus -lehden haastattelusta. Itse en ole ko. lehteä tai edes haastattelua lukenut, mutta se oli kuulemani mukaan kirjoitettu väitteiden varaan. Pandamama sai idean ja intoutui itsekin vastaamaan haastatteluun ja minä taas sain kipinän häneltä.

Hyvä äiti synnyttää alateitse.

Hep, käsi ylös! Minä en ole hyvä äiti! Just näinhän se on. Hyvän äidin mittari alkaa - jos ei raskausajasta niin viimeistään synnytyksestä ja alateitsehän on se ainoa oikea tapa tai et ole synnyttänyt ollenkaan. Yritinhän minäkin sitä alatiehommaa, mutta kun fysiikka ei pelannut niin ei pelannut. Itse asiassahan mun kroppa toimi unelmasti siihen asti mihin sen kanssa päästiin, mutta pojat ei syntyneet alateitse vaikka se oli toive ja pyrkimys. Kumpikaan pojista ei olleet osanneet kääntää päätään oikeaan asentoon, vaikka pää edellä olivatkin tulossa. En ymmärrä sitä, miksi ketään kutkuttaa se sen enempää millä tavoin ja miksi naapurin Pirkko-Petteri on maailmaan tullut. Eikö se ole jokaisen äidin oma asia? Ja hei, oli se vauva sitten tullut läpi synnytyskanavan tai nostettu ulos vatsaan tehdyn viillon kautta niin syntynythän se joka tapauksessa on.

Hyvä äiti imettää vähintään vuoden.

Jos se tekee sekä äidin, että lapsen ja muunkin perheen onnelliseksi, niin sitten se varmaan on niin. Jokainen kuitenkin imettää justiinsa sen verran kun oikealta ja hyvältä tuntuu. Tämä on asia, missä antaisin jokaisen tehdä kuten itsestä hyvältä tuntuu (okei, ymmärrystä minulta ei kyllä löydy jos joku imettää esim. viisivuotiasta). Ehkä se kaikista tärkein pointti olisi se, että kunhan lapsi on tyytyväinen, niin sen pitäisi riittää. Hyvä äiti ruokkii lapsensa ja pitää hänet kylläisenä.

Kun lapsi syntyy, hän tulee osaksi meidän elämäämme. Meidän elämämme ei muutu.

Mä haluaisin nähdä sen kuka tähän pystyy. Ihan varmasti elämä muuttuu ja se kai on vähän niinkuin tarkoituskin. Mitä järkeä on edes haluta lasta, jos kuvittelee, että lapseton elämä on samanlaista kuin lapsellinen. Mutta toisaalta pystyn myöskin ymmärtämään sen, että ensimmäistä lastaan odottava saattaa kuvitella ettei se elämä juurikaan muutu - kunnes tietysti se kaikki tulee vasten kasvoja, niin hyvässä kuin pahassakin.

Aikoinaan esikoista odottaessani yksi perhetuttuni kuvasi elämän muuttumista hyvin. Hän sanoi vain yhden asian muuttuvan ja se olisi KAIKKI.

pelastuslaitos pelastusvene marraskuu helsinki kauppatori

Kunnon äiti tuntee syyllisyyttä, jos ei ole vauvansa kanssa.

Toinen tuntee ja toinen ei - kunnollista ei kumpikaan vaihtoehto tee kenestäkään. Piste.

Vanhemmuus ja sen askareet on mahdollista jakaa 50-50.

Kaunis ajatus ja teoriassa tämä ainakin onnistuu. Monesti varmasti myöskin käytännössä, mutta onhan se nyt ihan selvää, että suuremman palan kakkua "saa" se vanhempi, kumpi jää kotiin viettämään äitiyslomaa. En nyt ole täysin varma siitä, mitä vanhemmuuden askareilla tarkoitetaan, mutta oletan sen olevan neuvola- ja lääkärikäyntejä ynnä muita ja kyllä se nyt vaan on niin, että eihän sieltä töistä ole mitään järkeä lähteä käymään lapsen neuvolakäynnillä, kun kotona oleva voi sen hoitaa.

Hyvä äiti on kotona vähintään vuoden, mielellään kolme.

Näin on ja vielä parempi äiti on aina ja koko ajan kotona. Oikeesti, toiselle toimii se, että on vuoden kotona ja toiselle tosiaan se kolme. Mikä nyt on kenellekin mahdollista. Tuskin äiti, kuka on väkisin kotona on parempi äiti kun se joka on lähtenyt työelämään. Usein myöskin työelämään paluu ei ole täysin vanhemman oma päätös vaan taloudellinen tilanne "pakottaa" lähtemään töihin. Sillä vaikka tietysti kulut kasvaa kun tulee pivähoitomaksuja yms. mutta silti kuitenkin tulot kasvaa myöskin niin, että lopputuloksena viivan alle jää ainakin vähän enemmän.

Äidillä on isää tärkeämpi rooli lapsen tunne-elämän tukemisessa.

Siis että täh!? Ei ole.

Nainen voi saada kaiken: kunnianhimoisen uran, tasapainoisen perhe-elämän ja mielekästä omaa aikaa.

Tottakai voi, mutta se tarkoittaa sitten sitä, että mies ei niitä saa. En ole vielä koskaan nähnyt sitä, että kumpikin vanhempi voi keskittyä täysillä kaikkeen ja saada kaiken täysimääräisenä.

Vauva tuhoaa parisuhteen ja etenkin seksielämän.

Vielä puoli vuotta sitten olisin väittänyt vastaan. Pojat nukkui aina hyvin ja meni aikaisin nukkumaan. Nyt kuitenkin A:n syntymän jälkeen voin samaistua ajatukseen. En kuitenkaan ole sitä mieltä, ettäkö vauva tuhoaisi parisuhteen - se muuttaa sitä varmasti ja parisuhteen osapuolista on kiinni se, onko muutos kuinka hyvästä tai pahasta. Mutta sen voin sanoa, että (ainakin tämä meidän) vauva tappaa seksielämän. Hyväkin parisuhde tarvitsee hoitoa ja se ainakin meiltä on jäänyt ihan unholaan. Me ollaan äiti ja isä, tuki toinen toisellemme, mutta mies ja nainen meistä on kai hävinnyt. Ainakaan toisillemme ei oikein osata nyt just olla sellaisia. Meidän ainakin on pakko alkaa oikeasti ottamaan aikaa vain toisillemme. Mennä vaikka ulos syömään ja olemaan vain kahdestaan. Tähän mennessä ollaan tehty sitä ehkä kerran vuodessa esikoisen syntymän jälkeen.

Hyvä äiti jaksaa leikkiä nukeilla.

Olikohan väite spesifioitu juuri tytön äidille? Miksi? Miksi ei vaan voi väittää, että hyvä äiti jaksaa leikkiä.. Minä jaksaisin leikkiä, mutta en osaa ottaa aikaa siihen. Jokaisena päivänä minulla on niin hirvittävä kiire, että harvoin ehdin (osaan ottaa aikaa) pelkästään leikkimään. Aina teen jotain muuta samaan aikaan - laitan pyykkejä, siivoan, istun tietokoneella (töitä), syötän A:ta, laitan ruokaa.

Äitiys tekee tytöstä naisen.

Toivottavasti tytöstä on kuoriutunut nainen ennen äidiksi tuloa. Äitiys ja naiseus kun eivät todellakaan ole sama asia - eihän kaikki naisetkaan ole äitejä. Äitiys tekee naisesta äidin.

Kaksi lasta on täydellinen perhekoko.

Tämä nyt on joku yleinen käsitys perhekoosta. Kaksi lasta (mielellään tyttö ja poika), kultainennoutaja, farmarivolvo, omakotitalo.. senhän sen väitetään olevan se ainoa oikea tapa. Yhtälailla väitetään, ettei kolmatta tarvitse tehdä jos kaksi ekaa on tyttö ja poika. Olen kuullut myös sanottavan, että kolme on uusi kaksi.

Mitä ajatuksia sinulle herää näistä väitteistä?

tiistai 14. marraskuuta 2017

Linkkaa blogisi!

linkkaa blogisi linkitä blogi lukulista uutta luettavaa valkoinen orkidea

Kaipaan lisää luettavaa ja seurattavia blogeja, mutta jotenkin niiden löytäminen on ollut viime aikoina kovin työlästä. Seuraan blogeja monessa eri palvelussa (esim. bloglovin, blogit.fi, blogger), mutta ajattelin kerrankin heittää pallon teille - lukijoille ja muille bloggareille. Suosittele omaa blogiasi tai vinkkaa jonkun toisen hyvä blogi minulle. Ensin ajattelin, että en rajaisi kiinnostustani mitenkään, mutta toisaalta voisi olla järkevää kertoa edes muutama speksi siitä, mitä haen ja mikä saa minut tuleman aktiiviseksi lukijaksi.

Luen mielelläni blogeja, joissa on askartelua ja varsinkin sellaisia ei-niin-työläitä pikku-DIY -hommia. Esimerkiksi kausiaskartelut on todella mukavia vinkkejä! Ompeluun hurahtaneena kaikki ompelublogit on myös ehdottomia seurattavia, mutta lankatyöt ei juurikaan kiinnosta minua. Vauva-arkea on kiva seurata vierestä ja hakea vertaistukea ja taas toisaalta lukea isommista lapsista. Kaunistelematon perhearki on ainakin minulle lukijana mielenkiintoisempaa, kuin vaaleanpunaiseksi maalattu rinnakkaistodellisuus. Kauniit ja oivaltavat kuvat on tosi hyvä lisä ja huumori ei ole pahasta! Ja hei, minä olen sitä ikäryhmää, joka osaa käyttää somenaan eniten facebookia, joten toivottavasti blogillasi on facebook -sivu. Sitä kautta seuraan parhaiten.

Taisin rajata vain harvan blogin ulkopuolelle :) Haen siis rehellistä ja DIY-henkistä vauva- ja perheblogia, jossa askarrellaan, ommellaan ja höystetään kirjoituksia kauniilla kuvilla. Linkitä oma blogisi kommenttikenttään, niin tulen käymään. Tai vinkkaa jonkun toisen kirjoittamasta juuri kohderyhmään kuuluvasta blogista, joka ansaitsee tulla mainostetuksi. 

perjantai 10. marraskuuta 2017

Ihanat Muumit ja Martinex - sis. arvonnan ja alevinkin!

muumi martinex verkkokauppa alekoodi alevinkki arvonta haisuli vihreä juomapullo moominbymartinex martinexoy designedinfinland

Siitähän nyt ei vaan pääse mihinkään, että Muumit on ihania! Meidän O:n lempparimuumi on Muumipeikko ja D fanittaa Muumipappaa, joten Martinex in tarjoama lahjakassi Perheblogien kehittämispäivänä oli täysi kymppi! Pojat haluaisivat kovasti katsoakin muumeja ja meiltä löytyykin kokonainen DVD-boksi muumeja, mutta kun mörkö. Mörkö on pelottava musta möhkäle joka ärisee ja siksi meillä on muumit ihan nounou. Siis telkkarista.

Vihreä juomapullo taisi olla enemmänkin lasten juttuja ja mieskin yritti sitä itselleen saada, mutta minäpä otin sen itselleni käyttöön. Olen opetellut tässä äitiyslomani aikana tavan pitää keittiön pöydällä koko ajan vesipulloa, jotta muistaisin juoda ja se toimii. Pulloon tulee tartuttua nykyään jo lähes huomaamatta, kun aiemmin veden juominen lopahti jo siihen, että piti ottaa ensimmäisenä lasi kaapista esiin - hirveän vaikeaa ;)

Piparimuotitkin taitaa jäädä omaan keittiöön, sillä meillä on vain hyvin perinteisiä piparimuotteja. Tänä jouluna onkin kiva antaa poikien tehdä vähän muunkin mallisia pipareita, kun aina vaan sydämiä tai possuja.

Onko Martinex sinulle ennestään tuttu? Olin aikoinaan K-Citymarketissa töissä ja niiltä ajoilta Martinex on jäänyt mieleeni juurikin muumituotteistaan, mutta myös Herra Hakkaraisesta ja muista Mauri Kunnaksen hahmoista. Olen nimittäin hyllyttänyt aikoinaan monta Martinexin laatikollista tavaraa.

Martinex on lahja- ja taloustavaroiden sekä tekstiilien ja leikkikalujen valmistaja, verkkokauppa ja tukkuliike. Martinexin suurimpia tuotemerkkejä ovat Muumin lisäksi Mauri Kunnas, Pikku Kakkonen, Peppi Pitkätossu ja Vaahteranmäen Eemeli. Suurin osa Martinexin tuotteista suunnitellaan kotimaisuuteen panostaen Suomessa, ja ne myös valitaan ja valmistetaan lämmöllä ja ajatuksella - perinteistä kiinni pitäen, mutta samalla tulevaisuuteen tähystäen.

Alevinkkinä voin kertoa, että Martinexin verkkokauppa täyttää vuoden ja sen kunniaksi heillä on 12.11.17 asti voimassa -20% alekampanja. Alen saa koodilla synttärit ja ale ei koska aikuisten tekstiilejä. Nyt kipin kapin ostoksille!

muumi martinex verkkokauppa alekoodi alevinkki arvonta moominbymartinex martinexoy designedinfinland

muumi martinex verkkokauppa alekoodi alevinkki arvonta moominbymartinex martinexoy designedinfinland

muumi martinex verkkokauppa alekoodi alevinkki arvonta moominbymartinex martinexoy designedinfinland

muumi martinex verkkokauppa alekoodi alevinkki arvonta moominbymartinex martinexoy designedinfinland

Ja sitten se lupaamani arvonta: Klikkaa itsesi Martinexin verkkokauppaan ja kerro tämän postauksen kommenttikentässä minkä pelin sinä valitsisit valikoimasta itsellesi. Arvon osallistujien kesken kaksi voittajaa ja toiselle lähetän palkinnoksi kuvissa näkyvät palapelit ja toiselle Muumipeikon kalaretki -pelin. Arvontaan voi osallistua 17.11.17 klo 23.59 asti, voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti ja palkinnot postitetaan Suomen rajojen sisäpuolella. Muistathan jättää kommenttiin toimivan sähköpostiosoitteen.

// Yhteistyössä Perheblogien ja Martinexin kanssa //

sunnuntai 5. marraskuuta 2017

Lepää rauhassa Heta.

Ei ole enää pauketta tai siitä aiheutuvaa pelkoa. Ei tarvitse täristä tai läähättää. Lasten kirkuna ei soi häiritsevästi korvissa, ei tarvitse pelokkaana puolustaa reviiriään eikä tuntematontakaan tarvitse enää haukulla häätää. On vain rauha ja uni. On loputtomat Kuusamon metsät - maat ja mannut, joita kiertää. On aurinko. Aina aurinko, jossa lämmitellä ja nauttia - vaikka olisikin liian kuuma.

Siellä loputtomien luiden, koiranmakkaran ja niittyjen maassa on myös tuttuja. Ne ketkä ovat lähteneet jo aiemmin. Anu, Jade, Vilma, Ledi, Aava ja Taikakin. Kaikki eivät tunteneet toisiaan täällä maan päällä, mutta seuraava on aina tuntenut edellisen.

Meidän mummokoiran aika oli nyt. Heta tuli luokseni neljätoista vuotta sitten, sinä samana vuonna kun muutin omilleni. Jo silloin, kun Heta oli kahdeksan vuotias epäilin hänen koskaan näkevän kymmenvuotissyntymäpäiväänsä. Kuitenkin oikean ruokavalion löydyttyä Heta sai elämän ilonsa takaisin ja jaksoi taas. Vuodet kuluivat ja ihmettelin, miten tuo koko elämänsä iho-oireiden yms. kanssa kamppaillut paukkuherkkä koira jaksoi edelleen porskuttaa, mutta niin hän vaan jaksoi. Perheemme ehti kasvaa kolmella lapsella Hetan elinaikana ja kummastakaan pojasta tuo ei niinkään välittänyt. Lähti mielummin karkuun ja katsoi lapsia sopivan matkan päästä. Likka oli ensimmäinen (ja viimeinen) joka pääsi lähemmäs Hetaa, sillä viimeisten muutaman kuukauden aikana Hetan lempipaikaksi tuli A:n leikkimatto. Siinä ne kaksi tyttöä - vauva ja mummo olivat vierekkäin ja ensimmäistä kertaa ikinä Hetaa ei haitannut vaikka pienet sormet löysivät hänen turkkinsa ja veti siitä.

Uuden vuoden juhlinta (ja kesäiset ukkoset) oli aina Hetalle liikaa. Paukkuherkkä mummo ei kestänyt pauketta tai välkettä ja uudet vuodet meni aika pitkälti koiraa rauhotellessa. Viime uusi vuosi oli kuitenkin toisenlainen, sillä mummosta tuli jo reilu vuosi sitten lähes kuuro. Pauke ei enää kuulunut, eikä sen tarvinnut pelätä. Jokin muukin aisti taisi pettää viimeisen muutaman kuukauden aikana, sillä Heta alkoi jo haukkumaan meille omille perheenjäsenillekin. Ei yhtään suutuspäissään vaan selvästi epävarmuuttaan. Ehkä dementiakin alkoi jo hiipiä koiran kehoon.

Jo perjantaina pistin merkille, että muutaman kerran Heta liikkui oudosti, jotenkin toispuoleisesti. Lauantaina aamupäivästäkin oli havaittavissa muutama hassu liike, mutta iltaan kun päästiin taisi tasapainoelin vedellä viimeisiä. Heta ei pysynyt pystyssä, kaatuili ja heilui, jolloin lähdin viemään häntä kohti Tammiston Evidensiaa ja vehreämpiä niittyjä. Heta oli koira joka tiesi arvonsa, oli fiksu, ja äärettömän kiltti.

Kirkkaita tähtiä on taivaalla jo aika monta ja lisäähän niitä tulee aina. Se on väistämätöntä. <3

heta negresco noir kili-bibi musta-hopea käppänä kääpiösnautseri koira kollaasi

Kuvakollaasi Hetasta. Jokaiselle vuodelle yksi kuva meidän Diivasta.

perjantai 3. marraskuuta 2017

A:n 3kk neuvola.

"A kasvaa hyvin äidinmaidolla. Iho on pehmoinen. Pää seuraa hyvin vartalotasossa käsistä nostettaessa. Hymyilee, nauraa ja jokeltaa."

Näin lukee likan neuvolakortissa uusimman käynnin jälkeen. Suuria ihmetyksiä en edes osannut odottaa neuvolakäynniltä, mutta kasvut taas tietysti kiinnosti enemmänkin. 2-kuukautisneuvolassa pituutta ei ollut juurikaan tullut, mutta silloin terveydenhoitaja sanoi, ettei siihen kannata kiinnittää huomiota. Yksi mittauskerta kun ei oikein kerro mitään ja painoa tyttö oli kuitenkin kasvattanut enemmän kuin hyvin. Nyt kolmikuisena pituuttakin oli taas kertynyt ja A kulkee aika tarkkaan samoilla käyrillä kuin veljensäkin kulkivat vauvoina, eli pituus seuraa hyvin lähellä nollakäyrää ja paino huitelee reilusti yläkäyrällä. Imettämisestä kirjoitinkin joku aika sitten ja tosiaan A on ainoa lapsistamme, ketä olen täysimettänyt näin pitkään. Ihanaa huomata, että se oman kehon tuottama ravinto on oikeasti niin ravinteikasta, että se riittää.

silikoninen koru purulelu vauvan vauva diy itse tehty nimilelu nimikoru silikoni

silikoninen koru purulelu vauvan vauva diy itse tehty nimilelu nimikoru silikoni

silikoninen koru purulelu vauvan vauva diy itse tehty nimilelu nimikoru silikoni

Ihan pelkkää hymyä ei tämä käynti kuitenkaan ollut, sillä nyt A sai kaksi pistettävää rokotetta suun kautta otettavan Rotaviruksen lisäksi - Pneumokokin ja Viitosrokotteen (DTaP-IPV-HiB). Viitosrokote antaa suojan kurkkumätää, jäykkäkouristusta, hinkuyskää, poliota sekä Hib-tauteja vastaan. Rotalitku ei A:n mielestä ollut mitenkään kovinkaan herkullista ja hän oli sitä mieltä, että on ihan ok sylkeä se rinnuksille. Pistorokotteet taas pistettiin reisiin ja huutohan siitä tuli kun iho lävistettiin ja vierasta ainetta ruiskutettiin kudoksiin, mutta nopeasti se huuto myös lakkasi. Pistokohdat ei arastaneet ja muutenkaan ei vaikuttanut siltä, että pistorokotteista olisi tullut sivuvaikutuksia. Rotan syyksi kuitenkin laitan sen, että likka oli itkuisempi ja kärttyisämpi viikon verran sen saamisen jälkeen, mutta se oli odotettavissakin. Seuraavan kerran saadaan sama satsi 5-kuukautisneuvolan yhteydessä.

3kk kasvut: pituus 60,3cm, paino 6680g ja päänympärys 40cm.

Kuvissa on tekemäni purulelu A:lle. Tein aiemmin jo nimellisiä tuttinauhoja silikonihelmistä ja koska A ei juurikaan piittaa tutista, niin hänelle tein purulelun. Taas tilasin uusia helmiä ja muitakin tarvikkeita, joten kohta taas askarrellaan.

keskiviikko 1. marraskuuta 2017

Tallink Megastar rikkoo ruokailun rajoja.

Ainakin instagramin puolelta on voinut huomata, että olin viime lauantaina Tallinkin upouudella Megastar -laivalla. Lähdin matkaan Perheblogilaisten kanssa ja nautimme Tallinkin mahtavista puitteista kehittämispäivän merkeissä. Laiva irroitti köytensä Helsingin Länsisatamasta klo 10.30 ja me matkustimme laivan Comfort Loungessa, josta käytössämme oli myös kokoustila. Kävimme yhdessä läpi kulunutta vuotta niin Perheblogien, kuin kunkin oman bloginkin osalta ja heittelimme ilmaan uusia toteutettavia ideoita. Aivan mahtavia juttuja iskimme jo valmiiksi ensi vuoden kalenteriin. Keskustelimme bloggauksen parhaista hetkistä ja olimme yksimielisiä siitä, että yksi blogiharrastuksen suola on ehdottomasti sitä kautta löydetyt uudet ihanat ystävät. Näiden naisten kanssa tuo viisituntinen oli aivan liian lyhyt aika kaikkien höpötysten jakoon.

tallink tallinksilja silja megastar ostosristeily
 Kuvasta kiitos Ihan vaan tavismutsille <3

tallink tallinksilja silja megastar ostosristeily comfort lounge

tallink tallinksilja silja megastar ostosristeily comfort lounge

tallink tallinksilja silja megastar ostosristeily comfort lounge

tallink tallinksilja silja megastar ostosristeily comfort lounge

tallink tallinksilja silja megastar ostosristeily comfort lounge

Comfort Lounge oli ihanan rauhallinen ja siellä oli tarjolla pientä purtavaa sekä kahvia, teetä, että virvokkeita. Näiden lisäksi kokoustilassa meitä odotti mehevät sämpylät herkullisen raikkaan smoothien kera. Muutaman tunnin kuulumisien vaihdon ja kehittämisideoinnin jälkeen olimme valmiita tutkimaan laivaa tarkemmin, täyttämään vatsamme Megastar -laivan Delight Buffetissa ja tekemään shoppailulöytöjä.

Tallink Megastar rikkoo ruokailun rajoja positiivisessa mielessä ja tarjoaa matkaseurueille mahdollisuuden syödä entistä monipuolisemmin. Megastar -laivalla on useampikin erilaista ruokaa tarjoava ravintola ja ne kaikki on sijoitettu vierekkäin sillä ajatuksella, että seurueen jokainen jäsen voi ostaa syötävänsä eri paikasta ja silti syödä saman pöydän ääressä. Aivan mahtava oivallus palvella entistä monipuolisemmin laivamatkustajia ja todellista Social Diningia parhaimmillaan! Varsinkin lapsiperheitä tämä palvelee erityisesti, sillä myöskin lasten leikkipaikka löytyy samasta tilasta. Ja hei, ihan parasta on ruokailupuolen seinällä oleva televisio, jossa pyörii koko ajan livekuva leikkipaikalta.

tallink tallinksilja silja megastar ostosristeily

tallink tallinksilja silja megastar ostosristeily

tallink tallinksilja silja megastar ostosristeily

tallink tallinksilja silja megastar ostosristeily

tallink tallinksilja silja megastar ostosristeily

tallink tallinksilja silja megastar ostosristeily

tallink tallinksilja silja megastar ostosristeily

tallink tallinksilja silja megastar ostosristeily

Megastar huokui uutuuttaan ja oli tyylikkään raikas. Ostosristeilykärpänen taisi hieman puraista minua, sillä löysin itseni jo selailemasta Tallinkin sivuilta uusia risteilyjä. Ehkä sitä voisi kerätä joukon ystäviä kasaan ja lähteä ensi kerralla risteilemään iltapainotteisesti ;)

Matkassa oli mukana Norudemu, Ihan vaan tavismutsi, Lapsiparkki, Äiti on vähän väsynyt, Marialla sekä meidän ihana tiiminvetäjämme Sari!

Milloin sinä olit viimeksi laivalla?

// Yhteistyössä Perheblogien ja Tallink Siljan kanssa //

maanantai 30. lokakuuta 2017

40+ ideaa joulukalenterin täytteeksi.

Ihan kohta alkaa marraskuu, joten on lähes rikollista etten ole tälle vuodelle vielä yhtäkään joulupostausta julkaissut. Ehkä se ensimmäinen juttu mistä tunnistaa lähestyvän joulun ja joulun odotuksen on miettiä millainen joulukalenteri tänä vuonna tehdään tai ostetaan. Halusin viime vuonna tehdä joulukalenterin pojille itse ja pähkäilin pitkään millaisen siitä teen. Kun olin päättänyt tehdä pussukkakalenterin, olikin edessä se kaikista vaikein asia - mitä kaikkea piilotan luukkuihin? Sain viime vuonna koottua yli 40:n idean listan joulukalenterin täytteeksi kelpaavista asioista ja nyt haluan jakaa tämän listan teille hyvissä ajoin ennen joulukuun alkua. 

joulukalenteri itse tehty diy pussukoita tavarakalenteri

legoeläin- tai hahmo (Minifigures)
heijastin
superpallo
pipareita
suklaakonvehteja
tarina, lelu tai palapeli jaettuna eri luukkuihin
tarroja
elokuva
huulirasva
hammasharja
piparimuotti
rusinoita
ksylitolpastilleja
pieni suihkugeeli
pikkukirjoja
värityskuvia
värikyniä
pikkareita / boksereita
pikkuauto
jouluisia koristeita
lasikuulia
purkkaa
pikkuhahmoja
tatuointeja
kumeja
joulusukkia
leimasimia
tehtävälappuja esim. tänään leivotaan pipareita
magneetteja
sorminukke
Schleich -hahmoja
pulmatehtäviä
ompelukuvia
hiuspompuloita
popcornit
pillimehu
lumiukkosopat
aineettomat lahjat: lupaus pulkkamäestä, leffaillasta, metsäretkestä yms.
tikkareita
merirosvon silmälappu
pyyheripustin omalla nimikirjaimella
askartelutarvikkeita
pelikortit
tarinanopat
avaimenperä

Joko teillä pohditaan kovaa vauhtia millainen joulukalenteri tänä vuonna on esillä?

lauantai 28. lokakuuta 2017

Äidin oma aika - POMPdeLUX -kutsuilla.

pompdelux aw2017

Pojat: "Ai mihin sä meet iltapäivällä"?
Minä: "Ystävälle, siellä on vaatekutsut."
P: "Joo, me tullaan sit mukaan"!
M: "Ettekä tuu, mä meen nyt yksin".
P: "Mut kuka sit meidän kaa on - et sä voi jättää meitä ihan yksin"?
M: "Ette te oo yksin, isä on teidän kanssa".
P: "Jääkö Likkakin meidän kanssa? Miten se isä pärjää..."

Sanomattakin on selvää, että viimeiset kolmisen kuukautta on tullut aika tiiviisti vietettyä kotona tai niin, että aina on ainakin yksi lapsi mukana. Jotta en valehtelemaan lähtisi, niin olen tainnut käydä kolmen kuukauden aikana kerran vanhempainillassa, ehkä muutamasti kaupassa ja kerran vanhempainyhdistyksen kokouksessa ihan itsekseni. Nyt sain kutsun katsastamaan POMPdeLUXin uutta syysmallistoa, joten tiesin tilaisuuteni koittaneen. Vaikka kuinka olisivat lapset kinuneet, en olisi ottanut heitä mukaan ja se päätös piti! Tuo lähes kolmetuntinen teki oikeasti ihan mielettömän hyvää. Pompit oli ihania ja vaikka muutamakin mekko rekiltä huuteli sekä minun, että A:n nimeä jätin ne vielä tilaamatta.

pompdelux aw2017

pompdelux aw2017

Pompit on aina olleet mittapuussani niitä ehkä vähän astetta hienompia vaatteita. Tytön olisin osannut arkeenkin pukea Pomppiin, mutta poikia en. Jotenkin tuntuu, että tyttö käyttää helpommin arjessa mekkoja ja hameita kuin pojat suorempia housuja - vaikka kai se todellisuudessa on vain pukijasta eli vanhemmasta kiinni. Tilasin pojille boksereita ja kummallekin farkut, sillä boksereita tarvitaan aina ja farkkujakaan ei ole tällä hetkellä liiaksi kaapissa. Tylliunelmat ja ihanat tyttöjen housut jätin siis ostamatta - mutta eniten sillä ajatuksella, että keskityn niihin sitten lisää kun A oppii kävelemään ;)

pompdelux aw2017

perjantai 27. lokakuuta 2017

Ruokaa suoraan kotiovelle.

Kaupassa käynti on ollut minulle jo pitkään sellainen välttämätön paha. Jostain syystä tuntuu, että ruokakaupassa käynti on joka viikko yhtä vastenmielistä ja suuren kynnyksen takana. Ihan kuin sinne lähteminen olisi verrattavissa vähintään vuorelle kiipeämiseen. Ainakin vuoden päivät olen vannonut, että ensi viikolla kokeilen tilata ruokakauppatavarat suoraan kotiin ja ainakin yhtä kauan se on jäänyt aikomisen asteelle. Jostain syystä viikot menee niin hirvittävällä vauhdilla, että olen aina ollut myöhässä tilaukseni jätön  kanssa. Tilaus kun pitäisi jättää toimitusta edeltävänä päivänä ja usein herään asiaan vasta sinä aamuna, kun kaupassa käyntiä ei voi enää siirtää huomiselle.

Muutama viikko sitten päätin, että nyt ihan oikeasti päästän itseni helpommalla ja teen tilauksen. Toimijoitahan on useita, mutta oikeastaan testiin valikoitui K-Citymarket ihan vain siksi, että olen tottunut käyttämään Keskon kauppoja ja valikoima on siten tuttua (esim. Pirkka ja K-Menu). Ostoslistan teko tuntui jotenkin todella raskaalta, varsinkin kun kävin valikoimaa läpi aina vasta iltaisin joskus yhdeksän aikaan, mutta koitin muistuttaa itseäni, että seuraavalla kerralla homma on jo paljon helpompi, kun voin vain ottaa vanhan listan esiin ja muokata sitä.

kcm kcitymarket kotiinkuljetus pahvilaatikko

Tein tilauksen viime viikon torstaina, valitsin toimitusajankohdaksi perjantai-illan (17-21) ja painoin tilaa. Jäin jännityksellä odottamaan toimitusta. Perjantaina sain tekstiviestin, jossa kerrottiin toimitukseni tulevan klo 17-19 välillä, ja n. 15 minuuttia ennen toimitusta sain viestin: "tilauksesi on pian perillä". Kuljettaja kantoi kolme pahvilaatikollista ja yhden muovikassin eteiseemme ja minä maksoin ostokset kortilla. Nostin laatikot keittiöön, purin ne ja järjestin tavarat kaappeihin. Aivan törkeän helppoa! Ja mikä parasta, minun ei tarvinnut lähteä kauppaan :D Tykästyin niin, että eilen tuli jo toinen kotiinkuljetus meidän ovelle. Luulen, ettei mua enää hevillä saa lähtemään kauppaan asti tekemään ostoksia, ellemme sitten tarvitse jotain spesiaalia.

sunnuntai 22. lokakuuta 2017

Muutama sana imetyksestä.

Näin kansainvälisen imetysviikon kunniaksi jokunen ajatus paljon puhuttavasta rintaruokinnasta myös minulta. Useampikin (nais)bloggari ottaa jälleen kerran kantaa julki-imetykseen. Minua on ehkä hieman alkanut häiritsemään se, että jos ja kun imetyksestä puhutaan juututaan aina tarkastelemaan asiaa vain julki-imetyksen näkökulmasta. Ei sillä, sekin on varmasti oikein hyvä ja tarpeellinen keskustelenaihe, mutta joskus olisi kai ihan kiva lukea vähän toisenlaista näkökulmaa asiaan. Tästä syystä ajattelin kirjoittaa omasta suhtautumisestani imetykseen ja siitä heräävistä ajatuksistani.

Oma imetystaipaleeni alkoi kuusi ja puoli vuotta sitten. Imettäminen oli täysin vierasta minulle, sillä en ollut edes kuullut siitä tarinoita juuri keneltäkään. Koen, että sairaalassakaan ei juurikaan vaadittu imettämään, mutta toki siihen kannustettiin. Synnytykseni pysähtyi avautumisvaiheen jälkeen vauvan tarjontavirheen vuoksi ja lopulta synnytys päättyi tuona maaliskuisena iltapäivänä kiireelliseen sektioon. Vaikkei synnytykseen tai syntymään varsinaisesti mitään sen suurempaa draamaa liittynyt, oli kokemus kaiken kaikkiaan kai aika rankka ja vietin osastolla lähes vuorokauden ilman vauvaa. Vauvan sain rinnalleni kunnolla tosiaan vasta lähes vuorokauden päästä ja vasta näin jälkikäteen olen miettinyt sillä olleen varmasti paljon merkitystä imetyksen käyntiin lähdössä, sekä myöskin siinä miten suhtauduin imetykseen. O sai siis lisämaitoa heti sairaalasta lähtien, enkä koskaan täysimettänyt häntä. Koen, että esikoisen imettäminen jäi lyhyeksi osaltaan kannustuksen puutteesta ja osaltaan tietysti myös omasta viitseliäisyydestäni. Tämän lisäksi myös koin esikoisen aikaan imettämisen henkisesti kovin hankalana. En siksi, ettäkö sitä ei olisi sallittu tietyissä tilanteissa tai paikoissa, vaan siksi etten vain kokenut sitä luonnolliseksi muualla kuin kotona - tuttujen ihmisten keskellä. Ahdistuin ihmisten edessä ja koska en halunnut enkä voinutkaan linnoittautua kotiin, koin pulloruokinnnan olevan huomattavasti helpompi vaihtoehto. Imetin kuitenkin esikoista kaiken kaikkiaan kolme kuukautta.

imetys imettäminen imetyskoru koru diy silikoninen purukoru kaulakoru

imetys imettäminen imetyskoru koru diy silikoninen purukoru kaulakoru
Kuvissa on itse tekemäni imetyskoru. Samalla kun tilasin silikonihelmiä tuttinauhoja varten, tilasin myös nämä helmet kaulakorua varten.

D:n kohdalla imettämiseen kannustettiin jo sairaalassa ihan toisella tavalla ja koin imettämisen lähtevän käyntiinkin aivan eri tavalla. Vaikka tämäkin synnytys eteni juuri kuten ensimmäinenkin ja päättyi myöskin avautumisvaiheen jälkeen tarjontavirheen vuoksi pysähtyneenä kiireelliseen sektioon, sain kuitenkin vauvan heti samana iltana rinnalleni. Muistan edelleen kuinka kipeä olin tuon ensimmäisen yön. Yritin, taistelin ja itkin kun en onnistunut. Vauvan saaminen rinnalle oli lähes mahdotonta itse, kun en saanut (pystynyt) vielä liikkua eikä yökötkään juurikaan käyneet luonani ja minähän vedin perisuomalaiseen tyyliin "Kyllä mä pärjään, enkä muuten varmaan pyydä apua!" Jälkeenpäin kyllä jäi mietityttämään miksi minut jätettiin niin yksin, mutta toisaalta se myös sai minut "taistelemaan" ja ehkä myös lopulta onnistumaan. Mutta vielä paremmin muistan - kuin eilispäivän sen viimeisen elokuisen aamuyöni kättärillä, kun juhlin yksinäni maidon nousua. Rintojani koski ja olin kirjaimellisesti saanyt yön aikana kasvatettua tissit! Se taisi olla ensimmäinen onnistumiseni imetyksen saralla. D ei ollut kovinkaan pieni vauva ja jo hänen ollessa kuukauden ikäinen tuntui ettei maitoni riitä hänelle. Ryhdyimme taltuttamaan pojan nälkää korvikkeella ja aika nopeasti olimme samassa tilanteessa kuin Oonkin kanssa. D:tä imetin kaiken kaikkiaan neljä kuukautta.

Nyt kolmannella kerralla synnytys oli suunniteltu sektio ja olin jo varautunut siihen, ettei imettäminen ehkä lähde käyntiin helposti. Ajattelin, että vaikkakin kroppani on valmistautunut vauvan tuloon, ei kroppani kuitenkaan saa minkäänlaisia ennakkoimpulseja syntymästä esim. supistusten muodossa. Imettäminen kuitenkin lähti käyntiin kuten edelliselläkin kerralla ja nyt kolmen kuukauden jälkeen maitoa tulee vielä hyvin ja äidinmaito on A:n pääasiallinen ravinto. Iltaisin on kuitenkin alkanut tuntumaan siltä ettei maitoa enää heru yhtä helposti ja A jää nälkäiseksi. Tästä johtuen aloimme reilu viikko sitten antamaan A:lle korviketta ennen yöunille menoa ja sitä meneekin oikein hyvin. Näin myöskin maitoa riittää paremmin yösyöttöä varten, eikä syöminen mene turhautumiseksi ja veny tunnin mittaiseksi.

Tällä kerralla imettäminen on kuitenkin tuntunut helpommalta, kuin aiemmin enkä ole hakeutunut pulloruokintaan vain sen "helppouden" vuoksi. Vieläkään en istuisi ruokkimassa vauvaani kaiken kansan nähtävillä vaikka kauppakeskuksessa, mutta en myöskään tee siitä itselleni ongelmaa. Minä olen se äiti, joka mielummin menee vaikka sitten sinne vessaan istumaan ja imettämään, enkä osaa ajatella sitä pahana - koska siellä saan olla rauhassa.

Minkälaisia imetyskokemuksia teillä on?

torstai 19. lokakuuta 2017

Syysloman kohokohta: Taaperotiistai

Lapset ja min ollaan vietetty tällä viikolla syyslomaa. Olen tainnut ennenkin kertoa, että Vantaalla on käytössä tämä päivähoidon rajaus 20:een viikkotuntiin minun ollessa kotona. Tästä syystä O:lla, joka on esikoulussa ei ole päivähoito-oikeutta esikoulun loma-aikoina, ja esikoulun loma-ajat taas määräytyvät koulujen mukaan, koska esikoulu kuuluu oppivelvollisuuden piiriin. Näin ollen O:lle tämä syysloma oli niin sanottua pakkolomaa ja koska toinen poika on väkisin kotona, pääsen minäkin ehkä helpommalla, kun en syki vain yhden vuoksi päiväkodille - eli D:kin on tottakai saanut lomailla.

Tämä syysloma oli loma, jota olin odottanut pitkästä aikaa todella hartaasti. Vaikkakin likka nukkuu hyvin (tosin viime viikot on olleet vähän vaikeampia) tuntuu silti, että en saa unta tarpeeksi. Osaltaan tähän vaikuttaa juurikin se, että vien pojat tarhalle puoli yhdeksäksi arki-aamuisin ja sen vuoksi on herättävä viimeistään seitsemältä. Kun on sen kolme kuukautta nukkunut katkonaisesti alkaa ehkä pikkuhiljaa tuo univaje hiipiä takaraivoon. A on ottanut uudeksi tavakseen nukahtaa yöunille vasta puolen yön kieppeillä ja selvästi hänen yöaikansa on välillä 00-12. Edelleen likalle riittää öisin "yhden pysähdyksen taktiikka", mutta kun oma herätyskello soi seitsemältä, saattaa uni olla kaksi kertaa kolme tuntia ja that's it!

Mutta miten tämä viikko on sitten muuten mennyt. Noh.. maanantaina olin luvannut (ja halusinkin) mennä lähistöllä järjestettävään MLL:n perhekahvilaan. Herätyskello siis soimaan vähän aikaisemmin, jotta voi rauhassa tehdä aamutoimet ja jatkaa sitten kahvin lipittämistä muiden mammojen seurassa. Tiistaiksi olin lupautunut Taaperotiistai -tapahtumaan, joka oli tällä kertaa Kauppakeskus Kaaressa. Taas sai laittaa herätyskellon soimaan ;)

Yksi tämän viikon odotetuimpia tapahtumia oli siis Taaperotiistai ja tottakai, kun jotain oikein odotat, niin viimeistään edellisenä päivänä tuntuu siltä, että homma leviää käsiin. Sunnuntai - maanantai välisenä yönä D valitti korvaansa ja maanantaina pojan ääni oli todella käheä. Muita oireita ei tuntunut kuitenkaan olevan, kunnes iltapäivällä alkoi toinen silmä punoittamaan. Päätin siltä istumalta varata ajan Pikkujättiin ja käydä jo vähän ennakkoon lääkärissä. Saimme silmätippoja ja korvaa varten antibiootin, jonka voisi aloittaa jos pojalle nousee kuume tai hän alkaa enemmänkin valittamaan korvaansa.

taaperotiistai kauppakeskus kaari 2017 tatu ja patu syysloma

Tiistaina otimme siis heti aamusta nokan kohti Kauppakeskus Kaarta. Kävimme moikkaamassa Pikkujätin pisteellä Lilliä ja Lenniä ja pojat pääsivät tekemään omat rintamerkit. Aku Ankan pisteellä pojat leikkivät ankkoja ja Touhulan ständillä hulavanne sai kyytiä. Tatu ja Patu saivat pojat kiljumaan riemusta ja kumpikin riensi halaamaan hahmoja. Tatulta ja Patulta on muuten tullut uusi kirja (Tatun ja Patun ällistyttävä satukirja) ja voin luvata, että sen lukeminen on jokaiselle hauskaa puuhaa! Tässä satukirjassa on nimittäin ohjeet sen lukemiseksi ja jo ensimmäisillä sivuilla olevaa naamajumppaa ei vaan voi tehdä nauramatta. Leikkimisen ja tutkimisen lomassa löysimme onneksi itsemme myöskin Organixin pisteelle ja pääsimme lievittämään pahinta nälkää maistelemalla uusia soseita. Pojat ryhtyivät kunnolla testaajiksi ja maistoivat tottakai jokaista esillä ollutta makua. Harmittaa ehkä hieman, että menin muutama viikko sitten tilaamaan Tarramonsterin nimikointitarroja pojille, sillä heillä oli jaossa alennuskoodeja tilauksia varten.

Pisimpään vietimme aikaa FamilyBoostin pisteellä. Vaihdoimme kuulumisia ja kerroin mikä meidän tämänhetkinen tilanteemme on tuon eskarilaisen kanssa. O on taitava poika, mutta odottaa myöskin itseltään ehkä hieman liikaa ja hän hermostuu nopeasti, jos ei onnistu. Tästä aiheesta teimme yhteistyötä FamilyBoostin kanssa viime keväänä ja nyt oli kiva hieman päivittää tilannetta. Sain myös muutaman oivan vinkin, kun kysyin apua niinkin "yksiselitteiseen" kysymykseen kuin "miten saada lapsi tottelemaan?" hhhaahahahah! Pääasiassa vinkki oli pyrkiä kääntämään lapsen huomio siihen mitä hänen halutaan tekevän, eikä niinkään siihen mitä ei saa tehdä. Eli, korvaa kieltosana kehoituksella.

Vielä on yksi Taaperotiistai tulossa, joten jos et vielä ole ollut mukana kiertueella, kannattaa 31.10. suunnata nokka kohti Helsingin Forumia!

// Kaupallinen yhteistyö //

keskiviikko 11. lokakuuta 2017

#noshsewing2017 - vielä kerran housuja!

Näitä pieniä housuja on tullut viime aikoina tehtyä useammatkin. A:lle tein niitä jo ennen hänen syntymäänsä ja veljeni pojalle annoin itse tehtyjä housuja ristiäislahjaksi - tai noh, me annoimme ;) Sitten oli vuorossa vielä yhdet ristiäiset, sillä toisellekin veljelleni (minulla on pikkusisko ja kaksi pikkuveljeä) syntyi poika tänä kesänä. Olenkohan muuten koskaan kertonutkaan tästä meidän "joukkosikiämisestä". Tämähän meni sillä tavalla hassusti, että nuorempi veljeni ilmoitti vaimonsa kanssa viime vuoden marraskuussa odottavansa perheeseensä uutta jäsentä. Kuukausi tämän jälkeen minä ilmoitin saman uutisen mieheni kanssa ja meidän ilmoituksesta ei mennyt kuin ehkä kaksi viikkoa, niin vanhempi veljeni vaimonsa kanssa ilmoitti myöskin ilouutisen. Ensimmäisen laskettuaika (LA) oli muistaakseni 6.7. minun LA oli 29.7. ja kolmas LA oli 31.7. Lopulta ensimmäinen kerkesi syntymään jo kesäkuussa (juhannussunnuntaina), meidän A syntyi sektiolla 18.7. ja kolmas tuli A:n laskettuna päivänä - päivää ennen minun syntymäpäivääni. Tätä serkuskatrasta on nyt kasassa 10 pientä pampulaa ja vasta kuusi ja puoli vuotta sitten odotettiin sitä ensimmäistä - meidän O:ta.

No mutta, takaisin asiaan. Saimme kunnian ryhtyä tämän toisena syntyneen pojan kummeiksi ja annoimme luonnollisesti pojalle lahjaksi kummilusikan. Tämän lisäksi minusta oli kuitenkin kiva antaa taas jotain itsekin tehtyä, joten surautinpa jälleen muutamat housut - tai no neljät niitä tuli tehtyä. Kahdet on taas Noshin Baggyt ja kahdet OB:n Summer Sea:t (3/2013). Summer Sea -kaava on siitä hauska, että housut tehdään yhdestä palasta ja ainoa housuosan sauma tulee keskelle taakse.  Todella nopeat leikata ja ommella! Baggyt taas on parhaimman näköiset, kun taka- ja etukappaleen tekee eri kankaasta, jolloin housujen hauskat eteen tuodut sivusaumat näkyvät reilusti ja antavat kivan kontrastin housuille.

Noshilla on Instagramissa kuvakisa käynnissä ja siihen pääsee osallistumaan jakamalla kuvan vaatteesta, joka on itse tehty tai saatu itse tehtynä. Juju on siinä, että vaatteen tulee olla ommeltu Noshin kankaista :) Liitä kuvaan tagit #noshsewing2017 ja #noshfabrics niin olet mukana lahjakorttien arvonnassa. Tämä oli täysin ilmainen vinkki arvonnasta.

nosh noshsewing noshfabrics ottobre summer sea 3/2013

nosh noshsewing noshfabrics ottobre summer sea 3/2013

nosh noshsewing noshfabrics ottobre summer sea 3/2013

nosh noshsewing noshfabrics ottobre summer sea 3/2013

nosh noshsewing noshfabrics baggy pippuricollege nuoli

nosh noshsewing noshfabrics baggy pippuricollege nuoli

nosh noshsewing noshfabrics baggy pippuricollege nuoli

nosh noshsewing noshfabrics baggy pippuricollege nuoli

nosh noshsewing noshfabrics baggy pippuricollege nuoli

nosh noshsewing noshfabrics baggy pippuricollege nuoli

nosh noshsewing noshfabrics baggy pippuricollege nuoli

maanantai 9. lokakuuta 2017

Opetellaan lukemaan.

Osasinkin jo odottaa meidän perheeseen oppimisen tavutus -vaihetta, mutta se pääsi yllättämään, että tämä on tuolla meidän neljävuotiaalla eikä tuolla eskarilaisella. Ehkä Herra Eskari on jo niin osaava, ettei hän jaksa juurikaan innostua tavutuksista - ellei siitä sitten tee poikien välillä pientä kisaa tai muuten mukavaa ajanvietettä. Jostain syystä en ole osannut ajatella, että lapsi oppii puheensa kautta tavuttamisen lähes itsestään. Tai ainakin meillä pojat ovat oppineet. Osaavat mielestäni yllättävän vaikeitakin sanoja tavuttaa (vaikeaksi luen esim. sanan kaiutin) ja antavat tavujen lennellä useasti ja isolla äänellä.

tavutus tavu keskiviikko lukeminen lapsi

Yllättävää tässä on myös se, että D ei pelkästään tavuta sanoja vaan hän myös osaa kertoa montako tavua tietyssä sanassa on. Yhtenä päivänä istuin keittiössä ja kuulin kuinka pojat keskustelivat tavuista ja sanoista olohuoneessa. D kertoi veljelleen tietävänsä, että keskiviikossa on neljä tavua. Höristin korvia ja tietysti laskin heti mielessäni keskiviikon tavut. Ihan oikein poika laski, mutta ajattelin, että pakkohan sen on olla oppinut tuo päiväkodista ja toistaa vaan ulkomuistista asioita. Päätin testata poikaa, enkä todellakaan aloittanut helposta: "Kuinka monta tavua on sanassa kuorma-auto"? Poika otti käden nyrkissä eteensä ja aloitti sormien pystyyn nostamisen aina kun sanoi uuden tavun: "KUOR-MA-AU-TO.. neljä"! Hah, aivan oikein! Kysyin vielä useammankin pojalta ja aina hän osasi antaa oikean vastauksen.

Eihän noilta lapsilta ole enää mikään salassa, kun osaavat varmaan kohta jo kummatkin lukeakin ;)

lauantai 7. lokakuuta 2017

16 kuvaa Animal Body Worlds -näyttelystä. *arvontamuistutus*

Siitä lähtien kun Eläinten Body Worlds näyttely tuli Heurekaan on minun pitänyt käydä se katsomassa. Näyttely aukesi jo tämän vuoden tammikuussa ja on luonnollisesti jatkoa vuonna 2013 Heurekassa olleelle ihmisten anatomiaa esittelevälle body worlds näyttelylle. Tuokin näyttely oli Heurekassa useita kuukausia, mutta jostain kumman syystä en saanut raahattua itseäni sinne asti. Edelleen harmittaa, että näyttely jäi silloin näkemättä, mutta yritän luottaa siihen, että se tulee vielä joskus takaisin. Nyt kun eläinnäyttelyä on jäljellä enää suunnilleen kuukauden päivät sain otettua itseäni niskasta kiinni ja menin Heurekaan. Vaikka kuvittelin näyttelykohteiden olevan enemmän oikeannäköisiä ja yllätyin ehkä hieman niiden "muovisesta" ulkonäöstä oli näyttely hyvin vaikuttava erittäin mielenkiintoinen. Kuvittelin eläinten olevan huomattavasti rajumman näköisiä ja siksi osaltaan halusin jättää pojat kotiin. Myönnettäköön toki, että halusin myös katsoa näyttelyn rauhassa ;)

Oletko sinä käynyt katsomassa Body worlds -näyttelyitä?

Ps. Olethan osallistunut jo lightboxin arvontaan?

animal body worlds näyttely heureka suomi finland 2017 exhibition

animal body worlds näyttely heureka suomi finland 2017 exhibition

animal body worlds näyttely heureka suomi finland 2017 exhibition

animal body worlds näyttely heureka suomi finland 2017 exhibition

animal body worlds näyttely heureka suomi finland 2017 exhibition

animal body worlds näyttely heureka suomi finland 2017 exhibition

animal body worlds näyttely heureka suomi finland 2017 exhibition

animal body worlds näyttely heureka suomi finland 2017 exhibition

animal body worlds näyttely heureka suomi finland 2017 exhibition

animal body worlds näyttely heureka suomi finland 2017 exhibition

animal body worlds näyttely heureka suomi finland 2017 exhibition

animal body worlds näyttely heureka suomi finland 2017 exhibition

animal body worlds näyttely heureka suomi finland 2017 exhibition

animal body worlds näyttely heureka suomi finland 2017 exhibition

animal body worlds näyttely heureka suomi finland 2017 exhibition

animal body worlds näyttely heureka suomi finland 2017 exhibition