tiistai 23. elokuuta 2016

Pitkästä aikaa: kinkkuvoileipäkakku.

Voileipäkakut olen löytänyt oikeastaan vasta joitakin vuosia sitten. Ainakaan minulla ei ole muistikuvaa siitä, että niitä olisi oikeastaan koskaan ollut meillä kotona millään juhlilla tarjolla. Koettiiinko sitten voileipäkakut työläiksi tehdä tai kalliiksi ostaa? En tiedä. 

Voileipäkakusta on itselleni tullut sellainen kahvipöydän suolainen kestosuosikki. Aikaa vieväähän tuo kakun teko on, mutta loppujen lopuksi hyvin yksinkertaista ja helppoa. Useammin olen keskittynyt makeiden kakkujen tekoon ja siksi voileipäkakut on saaneet jäädä. Tai joku muu on saanut tehdä ne puolestani.

Kuopus täyttää tänään kolme vuotta, mutta juhlimme synttäreitä jo sunnuntaina. Nämä synttärit piti olla ryhmä hau -teemaiset, mutta jostain syystä en saanut hyvästä suunnitelmasta huolimatta edes kutsukortteja tehtyä. Lopulta luovutin ja toteutin kutsumisen hyvin nykyaikaiseen tyyliin sähköpostilla. Täytekakustakaan ei tullut mitään VAU-luomusta sokerimassoineen ja pentujengifiguureineen. Muutamat vakiovieraat on jo pidemmän aikaa pyydellyt perinteisempää kermakuorutteista kakkua, joten kermalla kuorutin tällä haavaa. Ite tein - ekaa kertaa, ja sen näköinenkin siitä tuli :D Kermapursotuksesta luin tottakai vasta jälkeenpäin (kuohukerma ei olekaan se paras) ja suklaajutut tein hetken mielijohteesta kakkuun. Löysin kaapista taloussuklaata, jota sulatin mikrossa ja valutin pursotuspussiin. Malttamattomana aloitin pursotuksen vähän turhan aikaisin ja suklaa oli hieman liian valuvaa. Ensimmäistä kertaa ikinä tein myös kakkupohjat itse. Tähän mennessä olen käyttänyt vain kaupasta saatavia valmiita pohjia, koska ne on ihan hyvän makuisia ja niiden kanssa säästää aikaa ihan hirveästi.

Pohjan tein Kinuskikissan mehevän suklaakakkupohjan ohjeella. Halusin kakkuun vähän korkeutta lisää ja tein pohjan puolitoistakertaisena ja paistoin sen kahdessa vuoassa. Näin minun ei tarvinnut leikata kuin kummatkin kahtia ja neljä pohjaa oli valmiina kolmea täytekerrosta varten. Pohjasta tuli todella mehevä, jopa hieman mutakakkua muistuttava. Hyvää ja täyteläistä! Suhteellisen tuhdin pohjan kaveriksi tein täytteeksi mansikkamoussen, jossa ei ollut juuri nimeksikään sokeria. Makea pohja ja raikas täyte - ihana yhdistelmä!

Kinkkuvoileipäkakun tein hyväksihavaittua Yhteishyvän ohjetta mukaillen. Täytteen määrät on sellaisia missä usein sovellan vähän maun mukaan. Täytteen soseutin massaksi sauvasekoittimella ja kasvisfondia lurautin varmaan tuplat ohjeeseen verrattuna kostukkeeseen. Koristelin kakun kurkulla, salaatilla, herneenversoilla, minitomaateilla ja meetwurstista, palvikinkusta ja tomaatinkuoresta tehdyillä ruusuilla.

kinkkuvoileipäkakku koristeet tomaatti kinkku salaatti kurkku herneenverso

kinkkuvoileipäkakku koristeet tomaatti kinkku salaatti kurkku herneenverso

kermakakku pursotus kerma suklaa

2 kommenttia:

  1. Oi mitä luomuksia - näyttää upealta ja taisivat maistuakin aika hyvälle ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maku oli tärkein ja se oli pelkästään hyvää! Kiitos :D

      Poista

Risuja vai ruusuja? Kiitos kommentistasi!