sunnuntai 17. huhtikuuta 2016

Lasten suusta vol. 17 - hampaiden metsästys.

Yhtenä iltana, kuten kaikkina muinakin kehotin poikia kasin aikaan hammaspyykille. Pojat lähtivät kiltisti kohti alakerran vessaa ja tapansa mukaisesti kiusoittelivat toisiaan sanallisesti. En kuunnellut sen tarkemmin, mutta panin merkille, että yhtäkkiä kuopus juoksi portaita ylös eteiseen peilin eteen. Hetken hän siinä seisoi ja aukoi suutaan - peilille.

muurikello sininen liila kukka sadepisara

Mietin, että esikoinen taisi sanoa jotain "et sä voi pestä hampaita, ku sulla ei oo hampaita". Sitten se alkoi, sellainen huuto, että voisi kuvitella jotain todella pahaa tapahtuvan. Kuopus huusi kauhuissaan ja tärisi silminnähtävästi. Poika oli valkoinen naamaltaan ja todella pelästyneen näköinen. Hän availi uudelleen suutaan (jos normisti avaat suun, peittää huulet hampaat, siis etuhampaat) ja katsoi peiliin. Sitten sain huudon seasta selvää, mitä hän pelästyi:

Äitiii!!! Mul ei oo hampoja!! Äiti!! Mul EI oo HAMPOJA!!!

Siihen paikkaan meinasin saada totaalisen naurunpurskahduksen, mutta onneksi sain sen pidäteltyä. Riensin pojan viereen ja pyysin häntä katsomaan uudelleen peiliin ja nyt siirtämään sormilla huulia pois hampaiden tieltä. Huh, hampaat löytyi ja päästin hammaspyykille ;)

2 kommenttia:

Risuja vai ruusuja? Kiitos kommentistasi!