perjantai 1. huhtikuuta 2016

Lasten suusta vol. 16 - tapahtuipa kerran Ikeassa.

Ikeaan lähti äiti ja 2,5-vuotias D. Menimme ostamaan uusia verhoja.


Ikeassa ei ollut mitenkään kamalasti porukkaa ja pääsimme kävelemään rauhalliseen tahtiin. Minä menin edellä ja työnsin ostoskärryjä ja D tuli perästä. Aina välillä huikkasin pojalle olkani yli "tulehan nyt" tai "mennään tästä" tms. Poika kulki kiltisti perässä ja katseli ympärilleen, kunnes hän yhtäkkiä pysähtyi ja huusi "odota!"

M: "No mitä, tule nyt".
D vääntelee paikallaan ja koittaa saada kättä takin taskuun.
M: "Mitä sä kaivat sieltä, tulisit nyt".
D saa puhelimen (samsungin simpukkamalli -> pojille leikkeihin annettu vanha kännykkä) käteensä ja huikkaa minulle "Iskä soittaa" samalla kun avaa puhelimen ja vastaa "puheluun".
D: "Moi".
Ihmiset ympärillä on seurannut tätä pienen miehen puhelinepisodia ja minä pidätän naurua. Pakkohan pojan leikkiin on mukaan lähteä!
M: "Sä osaat puhua ja kävellä samaan aikaan, tule".
D kävelee ja puhuu puhelimeen (ps. hän on kovaääninen poika): "Joo, mä oon täällä Ikeassa... Mun äidin kanssa... Seuraan näitä keltaisia jalanjälkiä".

Onneksi en ollut ainoa, joka pidätteli naurua. Hyvää viikonloppua!

6 kommenttia:

Risuja vai ruusuja? Kiitos kommentistasi!