lauantai 30. huhtikuuta 2016

Bokserit + kangasvärit = lahja hääpäivänä.

Olen yksinäni hihitellyt ja hymyillyt. Salaperäisesti naureskellut. Pidättänyt naurua ja taas purskahtanut.

Me oltiin kai vähän niinku sovittu miehen kanssa ettei osteta/anneta toisillemme mitään viisivuotishääpäivämme kunniaksi. Minulla ei ollut ideoita siitä, mitä voisin miehelleni antaa ja taas toisaalta pelkästä antamisen ilosta en osaa hääpäiväksi kääriä lahjapaperiin niitä viittä sukkaparia - vaikka ne ehkä ihan tarpeeseen tulisikin. Mies vaikutti helpottuneelta ja puolihuolimattomasti sovittiin(?) ettei anneta toisillemme mitään.

Mutta sitten se iski. Idea keskellä kirkasta sunnuntaipäivää. Idea oli helppo, halpa, hauska ja nopea. Tai no ainakin minun huumorillani hauska :D Pakkohan se oli toteuttaa.

Henkkamaukasta hain yksivärisiä boksereita ja mustaa kangasväriä löysin Sinellistä. Ennen kankaanpainantaa täytyi saada tärkit boksereista pois, joten heitin nämä muiden pyykkien sekaan koneeseen. Äärettömän harvoin mies tyhjentää oma-aloitteisesti kuivausrumpua, mutta en uskaltanut ottaa sitä riskiä, että hän sen juuri nyt tekisi. Oli siis pakko keksiä boksereille jokin muu paikka kuivua ja taisin itsekseni naureskella sitäkin, että ripustelin boksereita henkareille roikkumaan omaan vaatekaappiini vaatteideni sekaan. Piilottelin niitä sinne muiden vaatteiden sekaan. Siinähän oltaisiin oltukin, kun mies olisi löytänyt kolmet omakseen tunnistamattomat bokserit puhtaan pyykin seasta :D

Sujautin puhtaisiin ja kuiviin boksereihin leivinpaperia väliin, ettei väri mene kankaan läpi toisellekin puolelle. Levitin pesusienen kulmalla mustaa väriä omiin käsiin (yksi käsi kerrallaan) ja painoin mieheni boksereihin vaimonsa käden kuvat - takapuolelle tietenkin. Sitten vielä leimasimilla aiheeseen sopiva teksti ja värin kiinnitys (nurjalta puolelta) silitysraudalla.

bokserit kangasvärit diy lahja miehelle

bokserit kangasvärit diy lahja miehelle

bokserit kangasvärit diy lahja miehelle

bokserit kangasvärit diy lahja miehelle

Viisi vuotta sitten repäsimme tämän naimisiinmenon suhteen. Puolitosissani ehdotin miehelleni esikoisen syntymän jälkeen, että mitäs jos hoidettaisiin tuo naimakauppa esikoisen ristiäisissä? Vähän niinkuin kaksi toimitusta yhdellä kirkkokäynnillä? Hieman ehkä yllätyksellisesti mieheni lähti ideaan mukaan ja niin kävi, että ristiäisvieraat hieraisi pari kertaa silmiään - ja korviaan, kun toimitus alkoikin ehkä hieman perinteestä poiketen Mendelssohnilla :D Emme halunneet viedä esikoisen ristiäisjuhlalta huomiota ja hoidimme homman yllätyksenä.

Ihanaa hääpäivää rakas, kiitos Pentikin sipulipurkista <3

perjantai 29. huhtikuuta 2016

Mitä se on - se PÄIVÄKOTIarki?


Ajattelin ottaa "pienen" varaslähdön päiväkotiarkeen ja aloin suunnittelemaan tulevaa jo nyt. Kuten todettu pojat siirtyvät perhepäivähoitajan luota päiväkotiin elokuussa. Onhan hoitokuviot yleisellä tasolla tietysti tuttuja meille, mutta jostain syystä kuitenkin koen, että pph on niin eri asia kuin päiväkoti. Ei hyvässä, eikä pahassa - vain erilainen. Siinä missä pph:lla ei tarvitse yhtäkään vaatekappaletta tai muuta lapsen tavaraa nimikoida, niin päiväkodissa täytyy kaikki? Tossuja ei olla tähän mennessä tarvittu, niin nyt ne viimeistään täytyy hankkia. Onko jotain millaiset niiden olisi hyvä olla? Tai millaisia ei ainakaan kannata ostaa? Saako lapsi syödä purkkaa tai pastilleja päiväkodissa?

Parhaiten nämä asiat tietysti selviää, kun esitän kysymykset päiväkodin johtajalle ensi viikolla - samalla kun menen allekirjoittamaan hoitoaikasopimusta.

Tuntuu kuitenkin, etten osaa ottaa kaikkea huomioon ja kysynkin nyt teiltä, mitä kaikkea perinteiseen päiväkotiarkeen kuuluu?

torstai 28. huhtikuuta 2016

Mitä perhepäivähoitajalle lahjaksi kuluneista vuosista?

O on nyt viisivuotias ja hän aloitti hoitouransa perhepäivähoitajalla ollessaan puolitoistavuotias. Kirsiksi olen tainnut tätä ihanaa hoitajaamme aiemminkin tituleerata täällä blogin puoella, joten olkoon hän nytkin Kirsi. Kirsistä tuli tietysti todella nopeasti O:lle tärkeä aikuinen hänen elämäänsä, lähes perheenjäsen. D taas on tuntenut Kirsin syntymästään saakka ja nähnytkin naista lähes päivittäin. D meni hoitoon Kirsille, kun oli täyttänyt vuoden. D täyttää elokuussa kolme. Pojat on siis olleet lähes koko ikänsä nyt tekemisissä Kirsin kanssa ja Kirsi on pitänyt heistä huolen. Hyvän huolen!

Nyt kuitenkin pojat siirtyvät päiväkotiin elokuussa. Kaupungin (ainakin meillä) toive on, että lapsi siirretään perhepäivähoitajalta päiväkotiin vuotta ennen esikoulua, jolloin lapsi ehtii hyvin omaksua päiväkodin rytmin ja suuremmat ryhmät ennen esikoulun aloitusta ja näin sopeutuminen ei haittaa esikoulua.


Tämä kevätkausi ollaan siis vielä Kirsin luona ja sitten kesäloman jälkeen paluu arkeen onkin hieman aiemmasta poikkeava. Uudet hoitajat ja uusi paikka. Ihan juuri valmistunut iso päiväkoti, joka on kävelymatkan päässä kotoa. Ja hei, suurelta osalta uudet kaveritkin!  Suurelta osalta siksi, että tuttuja lapsia päiväkodissa on jo nyt ja on myös tulossa. Seinänaapurin poika, siskoni miehen siskon lapset (pysyittekö perässä :D ) ja siskoni lapset on samassa päiväkodissa, mutta ryhmäjaoista emme tiedä vielä mitään. Ainoa toive, minkä esitin jo kuukausi sitten päiväkodin johtajalle oli, ettei meidän pojat olisi samassa ryhmässä.

Haluan muistaa Kirsiä jollain tavalla näistä ihanista vuosista, mutta miten? Haluaisin antaa hänelle jotain konkreettista, mutten kuitenkaan mitään "krääsää". Jotain mistä hän voi helposti ja mielellään muistaa meidän pojat ja sen heidän yhteisen aikansa. 

Mitä sinä antaisit lahjaksi? Tai jos olisit tai olet pph, mitä toivoisit saavasi? Tai vielä parempi: mitä toivoisit ETTET saisi?

sunnuntai 24. huhtikuuta 2016

Vapun kupliva: greippisima!

Voihan sima!!!

Eilen sen tein. Elämäni ensimmäistä kertaa simaa. Ihan niinkuin viime pääsiäisen lammaspaisti, niin tämäkin kuuluu saman kategorian projekteihin - siihen "miksen ole aiemmin tehnyt?" -kategoriaan. Niin lammaspaistista, kuin simastakin minulla on ollut joku outo käsitys, että ovat kumpikin työläitä ja vaikeita. No eihän ne olekaan. Simassahan ei oikeastaan ole edes mitään tekemistä, kunhan ladot ainekset kattilaan, annat sen seistä yön yli ja pullotat. Odotat noin viikon ja Vapun kupliva juoma on valmista. Helppoa.

 
Paitsi, jos luet ohjeen kieroon (kuten minä) ja teet ratkaisevan virheen :) Tämän jälkeen simalla on minun elämässäni uusikin kategoria ja se on: ei menny niinku strömsössä! Ihmettelin jo eilen, kun ohjeessa puhuttiin puolestatoista teelusikallisesta (tuore)hiivaa ja suluissa luki herneen kokoinen pala. Miten voi 1,5tl olla sama asia kuin herne!?! Ihmettelin tätä ääneen miehellenikin, mutta enhän minä silti virhettäni tajunnut.


Tänään sitten ihmettelin tätä reseptin outoutta äidilleni, jolla on siman valmistamisesta vuosikymmenten(?) kokemus.  Ja niinhän se lamppu syttyi sitten tässäkin päässä. Eihän siinä ohjeessa lukenut 1,5 vaan 1/5. Perkele! Ei muuta kuin kotiin lähikaupan kautta, josta  mukaan lähti yksi sitruuna ja greippi. Kotiin päästyäni kaadoin eilisen liemen viemäriin ja tein uuden. Miehenkin lähetin vielä Ikeaan hakemaan tyhjiä pulloja pullotusta varten. Huomenna pullotetaan.

lauantai 23. huhtikuuta 2016

DIY: vauvan tossut.

vauva tossut ompelu baby booties

vauva tossut ompelu baby booties

vauva tossut ompelu baby booties

vauva tossut ompelu baby booties

vauva tossut ompelu baby booties

Kuvissa on lauantaiaamupäivän pieni puhde. Kaavan ja ohjeen näihin ostin jo aikaa sitten ja jostain syystä toteutus on jäänyt. Ehkä se oli se, että ohje oli useamman A4:n pituinen, enkä saanut aikaiseksi. Nyt vaan kysyn itseltäni "Miksi!?!". Äärettömän helppo ohje, tossujen teko oli kivaa ja nopeaa. Näistä tuli niin herkullisen ihanat :D Koot kaavassa on kaksivuotiaaseen asti (kuusi kokoa), mutta aloin jo miettimään miten voisin kasvattaa kokoa ja tehdä meidän pojille tällaiset tossut päiväkotia varten. Tossut lähti lahjana nuorimmalle kummitytölleni.

perjantai 22. huhtikuuta 2016

Tomaatti!



Kaikkea vähän omituistakin (kunhan se on helppoa) on aina kokeiltava. Eihän sitä perussuomalainen edes usko mihinkään ellei sitä itse näe tai koe. Vähän aikaa sitten näin ulkomaisen videon missä kasvatettiin tomaattia. Ei mitenkään (kai) ihan perinteiselle tavalla, vaan ruukkuun laitettiin multaa ja multaan lappeelleen yksi (tai useampia, jos on isompi ruukku) juuri tomaatista leikattu viipale. Sitten vähän vielä multaa päälle ja kastelu. Idättämisessähän kosteus on se tärkein, joten sitten piti muistaa kastella ruukkua. Video väitti, että noin viikon päästä mullasta nousisi tomaatin taimet. Yeah Right!! Niiiivvarmaan :D 

Tarpeeksi helppo ja halpa kokeilu, joten pakkohan se on nähdä omin silmin. Laitettiin kummallekin pojalle oma viipale ruukkuun ja ajatuksenahan oli tietysti se, että pojat saa itse olla kastelemassa ja hoitamassa omia tomaattejaan. Äidillehän se kastelu on jäänyt, kun ei noita poikia saa oikein innostumaan, paitsi ehkä sitten jos ja kun jotain nousee ruukusta. Ja katsokaapas vain, siellä niitä taimia on!

Hassua, että samasta tomaatista leikatut viipaleet - vierekkäiset viipaleet laitettiin purkkeihin. Kummassakin purkissa on samaa multaa ja kumpaakin on kasteltu ihan samalla tavalla, niin D:n purkista nousee melkein 10 tainta ja O:lta vain yksi.




keskiviikko 20. huhtikuuta 2016

Junakakun toinen tuleminen.





Kerran aiemminkin olen tehnyt kakun junateemalla. Se oli semmoinen _niitä ensimmäisiä yrityksiä_, mitä ei oikeastaan kehtaa edes uudestaan esitellä. Uskokaa pois - se oli jo kamala :D

Veljenpojan kolmivuotissynttäreitä juhlittiin viime viikonloppuna ja minulle uskottiin kakkuhomma. Sanoin heti kättelyssä etten kolmiulotteisia junia ala tekemään, että jos jotain yksinkertaisempaa olisi mielessä, niin lupaan ottaa haasteen vastaan. Idea ja ajatus oli helpohko. Otin haasteen vastaan ja onneksi saaja oli tyytyväinen.

Itse olin tyytyväinen kyllä makuun, mutten oikeastaan ulkonäköön. Junasta tuli minusta aika tökerö, semmonen ei tarpeeksi huoliteltu. Kahden junakakun tehneenä voisin siis melkein todeta, että jotain minun ja junien välillä on sellaista, etten taida kolmatta edes yrittää.

Meidän lähikaupassa oli tuoreet (espanjalaiset) mansikat halvempia kuin kotimaiset pakastetut, niin täytteen mauksi laitoin vain mansikkaa. Tuore mansikka muuten maistuu ihan oikeesti ihan toisella tavalla kakun täytteessä kuin pakaste. Mansikkaa täytteeseen tuli reilu 300g soseena ja noin 200g puoliksi leikattuina paloina. Veljeni oli sitä mieltä, että kakussa pitäisi olla sattumia, joten pakkohan se oli veljen toivetta kuunnella :) Sattumiksi täytteeseen meni isoina paloina mansikkaa ja pienempänä rouheena vajaa levyllinen Fazerin sinistä suklaata.

maanantai 18. huhtikuuta 2016

Lapsimessut 2016.



Kaksi päivää messuilua takana. Kumpikin päivä oli omalla tavallaan ihana. Perjantaina kävin itsekseni kiertämässä messuja rauhassa ja lapsivapaasti. En olisi voinut uskoa tykkääväni niin paljon tällaisesta omasta ajasta. Minä ja kamera. Ja pieni bloggaajapassin aikaansaama jännityksen kutkutus vatsanpohjassa :) 

Olin tehnyt lyhyen ja ytimekkään suunnitelman. Meandi, Verson puoti, Sampsukka ja Gugguu. Ne oli ne pakolliset. Toivoin myös saavani ideoita ja löytäväni apuja päiväkotiuran aloitusta varten. Hoitokuviothan on meille tuttuja, mutta ei oikeastaan tuo päiväkodin arki. Mitä pitää ottaa huomioon, kun lapset meneekin perhepäivähoitajan sijasta päiväkotiin? Tossuja ei ole pojat tähän päivään mennessä oikeastaan käyttäneet, joten sellaiset varmaankin pitää hankkia. Lasten tavaroiden nimikointi onkin sitten jo ihan hepreaa minulle. En ole vielä kuin pariin hassuun vaatteeseen kirjoittanut jommankumman nimen. Poikien pph-ura päättyy nyt juhannukseen ja elokuussa pojat menee päiväkotiin. O on jo sen verran iso, että hänellä häämöttää jo eskari lähes vuoden päässä ja kyllähän minä haluan pojat samaan paikkaan hoitoon, jolloin vieminen ja hakeminen on helpompaa. Muutamiin tossuihin törmäsin ja Tarramonsterin tarroihin tutustuin. Tarrathan on tosi kätevä juttu! Meilläkin kun on joitain kierrätyksenä saatuja vaatekappaleita ja niissä saattaa olla jo muutama nimi valmiina, niin mihin sen oman mukulansa nimen enää lykkää - ellei tarralla laittaisi?





Sunnuntaina messuiltiin koko perheen voimin. Ei tehty varsinaisesti mitään aikataulua messuilusta, mutta onneksi lähdettiin liikenteeseen heti aamusta. Ennen puolta kymmentä messuilla oli sopivan rauhallista, eikä suuren suurta ryysistä missään. Lasten perässä pysyi tai ainakaan ne ei päässeet katoamaan ihmisvilinään. Lapset oli selvästi kiinnostuneita toiminnantäyteiseistä pisteistä ja varmaan korkeimman korokkeen heidän mielessään ansaitsi Pajulahden seikkailupuisto. Siellä, jos jossain kävi kuhina! Ja olihan se varmaankin ainoa paikka mistä useampikin lapsi kannettiin rimpuilevana ja itkuisena jatkamaan matkaa ;)






Katsottiin paloautoa ja laskettiin liukumäkeä paloautosta. Käytiin poliisiautossa antamassa sormenjäljet ja jonotettiin poliisimoottoripyörän päälle pääsemistä. Jonottaminen kuitenkin päättyi siihen, kun O ilmoitti, ettei hän ehkä uskallakaan mennä siihen istumaan. Poistuimme jonosta. Halasimme Muumipappaa ja kävelimme Satumetsän läpi. Hypistelimme legoja, tutkimme perhoshaaveja ja söimme banaaneja. Heitimme tyynyjä seinälle ja söimme purkkaa. Ostimme messulakua ja tuttitikkareita.




Elämäni ensimmäistä kertaa näin ja koin Lapsimessut, joten vertailupohja minulta puuttuu täysin. Ehdottomasti ensi vuonna uudestaan, saanpahan sitten vertailla käyntejäni. Yhtä asiaa jäin ehkä näiltä messuilta kaipaamaan - polkupyöriä. Näin keväällä varsinkin olisin mielelläni nähnyt ja haastatellut polkupyörämyyjiä lasten pyöristä. Nimim. pitäisi ostaa yksi 16" polkupyörä :)

sunnuntai 17. huhtikuuta 2016

Lasten suusta vol. 17 - hampaiden metsästys.

Yhtenä iltana, kuten kaikkina muinakin kehotin poikia kasin aikaan hammaspyykille. Pojat lähtivät kiltisti kohti alakerran vessaa ja tapansa mukaisesti kiusoittelivat toisiaan sanallisesti. En kuunnellut sen tarkemmin, mutta panin merkille, että yhtäkkiä kuopus juoksi portaita ylös eteiseen peilin eteen. Hetken hän siinä seisoi ja aukoi suutaan - peilille.

muurikello sininen liila kukka sadepisara

Mietin, että esikoinen taisi sanoa jotain "et sä voi pestä hampaita, ku sulla ei oo hampaita". Sitten se alkoi, sellainen huuto, että voisi kuvitella jotain todella pahaa tapahtuvan. Kuopus huusi kauhuissaan ja tärisi silminnähtävästi. Poika oli valkoinen naamaltaan ja todella pelästyneen näköinen. Hän availi uudelleen suutaan (jos normisti avaat suun, peittää huulet hampaat, siis etuhampaat) ja katsoi peiliin. Sitten sain huudon seasta selvää, mitä hän pelästyi:

Äitiii!!! Mul ei oo hampoja!! Äiti!! Mul EI oo HAMPOJA!!!

Siihen paikkaan meinasin saada totaalisen naurunpurskahduksen, mutta onneksi sain sen pidäteltyä. Riensin pojan viereen ja pyysin häntä katsomaan uudelleen peiliin ja nyt siirtämään sormilla huulia pois hampaiden tieltä. Huh, hampaat löytyi ja päästin hammaspyykille ;)

Bussipaita veljenpojalle.

paita diy nosh applikaatio

paita diy nosh applikaatio

paita diy nosh applikaatio raidallinen resori

Applikaation raitakangas EK:n palalaari, bussikangas ja raitaresori NOSHilta. Kaava OB  6/2015. Täysin sama kaava, kuin noin kuukausi sitten tekemässäni O:n viisivuotispaidassa. Samalla ajatuksella nytkin tein applikaation, mutta tällä kertaa kirjaimella. J on veljenpoikani etunimen ensimmäinen kirjain. Veljenpoika sai tämän paidan tänään syntymäpäivälahjaksi tuon edellisen kirjoituksen Samppapaidan kanssa :)  O:lle tein paidan 116 kokoisena ja nyt veljenpojalle koossa 104. Tämä kaava on kyllä yksi suosikeistani ja varmasti teen näitä vielä useampia. Ehkä seuraavaksi trikoosta ja lyhythihaisena?

Pienen pieni ompelukärpänen pääsi taas hieman iskemään, joten toivottavasti oma ja perheen aikataulu antaa lähiaikoina myöden harrastaa lisää.

lauantai 16. huhtikuuta 2016

Ei pulmaa liika suurta, ei pentua liika pientä!

Ryhmä HAU! Hauhauhau!

Ryhmä Hau on tullut jäädäkseen niin meille, kuin sisarustenikin lapsille. Minusta nimessä ei ole koskaan ollut mitään outoa, mutta mieheni se kummasteli tätä ihmevillitystä ja taisi tuo kysyäkin, että eikö tuo ole vähän vääränlainen nimi lasten ohjelmalle. Pojat kun pyytää "voidaanko katsoa Ryhmä Hauta". Eihän siinä oikeastaan mitään outoa ole, mutta kun mies ei tiennyt ollenkaan mistä puhutaan ja hän kuuli ensimmäisenä "Iskää! me katotaan ryhmähauta". Tajusitteko nyt? Ryhmähauta = joukkohauta :D On siinä toisaalta lasten ohjelmalla sellainen nimi, että heikompaa saattaisi hirvittää.

Veljenpoikakin on Ryhmä Hau fani ja hulluna palomiesfanina hänestä paras on tietysti Samppa. Tämä oli oiva tilaisuus koittaa viedä tämä kangastusseiluni vähän pidemmälle ja vaikeammaksi. Etsin Sampan kuvan, tulostin sen ja piirsin ääriviivat valkoiseen paitaan ikkunaa apuna käyttäen. Sitten vain väritys, kuivatus ja silitys. Valmis! Kirahvikokeilulleni ei varsinaisesti käynyt mitään ensimmäisessä pesussa, mutta siinä olikin vain ääriviivat. Nyt odotan taas mielenkiinnolla käykö noille väreille jotain.

ryhmähau samppa kangastussit tpaita diy

ryhmähau samppa kangastussit tpaita diy

ryhmähau samppa kangastussit tpaita diy

Pesin paidan ennen piirtämistä. Henkkamaukan perusvalkoinen t-paita ei paljon maksa ja hyvin kyllä laadun huomaa ainakin kiertävissä sivusaumoissa. Yksi pesu ja sauma kiertää useamman sentin ;)

perjantai 15. huhtikuuta 2016

Toinen kerta toden sanoo? Viisivuotiaan uusintaneuvola.

Pitkään odotettu päivä tuli. Lähes kauhulla odotettu päivä, jota taisi eniten jännittää itse allekirjoittanut - äiti. O:n uusintaneuvola. Se ensimmäinen kun meni "vähän" penkin alle. Olimme prepanneet poikaa käynnistä ja saaneetkin jo O:n selvästi odottamaan käyntiä - innolla. Poika kertoi meille mitä oli jo tehnyt viime käynnillä ja kävi sanallisesti läpi myöskin sitä, mitä hän ei tehnyt. Olimme piirtäneet neuvolatädille piirustuksenkin viemisiksi.

Tälläkään kerralla poika ei halunnut mennä huoneeseen yksin, joten isä meni mukaan. Nyt me olimme kuitenkin jo varautuneet tähän. Sain tosi hyvän vinkin terveydenhoitajalta, jonka kanssa puhuin pitkät pätkät edellisestä käynnistä, kun soitin neuvolan puhelinpalveluun ja vaihdoinkin aikaa omalle hoitajallemme. "Voihan vanhempi mennä mukaan ja poistuukin huoneesta vaikka vessahädän turvin". 

Kuvaesimerkki siitä, kun olet painanut kameran liipasinta aivan liian myöhään ;)

Olin kertonut tämän suunnitelman miehellekin ja hän toteutti sen. O:n neuvolakäynti meni nyt hyvin. Muutamia kertoja oli poika kuulemma kysellyt, että mihinhän se isä on jäänyt, mutta antanut asian sitten olla. Tehtävät O oli suorittanut mallikkaasti, ilman sen kummempia ongelmia ja kuulopeliäkin (kuulotesti) oli pelattu.

Reipas poika oli neuvolatädin sanat ja totesi, että ei kannata kantaa huolta. O oli hänen mielestään oma itsensä (ollaan aina käyty samalla henkilöllä), vähän veitikkamainen poika - silleen hyvällä tavalla pilke silmäkulmassa koko ajan ;)

Nyt tuli sellainen arvio, minkä voin hyvillä mielin allekirjoittaa.

kommammaa Lapsimessuilla!

Iiiiiiik!! Nyt minä olen täällä - Lapsimessuilla nimittäin :) Tänään täällä itsekseen ja sunnuntaina sitten koko perheen voimin. Tuuthan sanomaan moi, jos bongaat minut. Ihanaa perjantaita!!

torstai 14. huhtikuuta 2016

Naisten NOSH SS2016.

vaatteet nosh ss16

Nyt ne on nähty! Nimittäin NOSHin uusi naisten mallisto. Ihania kuoseja ja mukavia vaatteita - sopivia niin arkeen kuin (arkiseen) juhlaankin. Oma kokemukseni NOSHeista on rajoittunut pitkään vain heidän verkkokaupan tarjontaan ja varsinkin heidän kankaisiin. Kankaiden kauttahan minä nämä löysinkin. Useammankin kerran olen saanut kutsun NOSH -kutsuille, mutta aina on harmillisesti tullut viime tingassa jotain esteitä, enkä ole päässyt katsastamaan mallistoja paikan päälle.

vaatteet nosh ss16

vaatteet nosh ss16

vaatteet nosh ss16

Otin ja korjasin tämän vääryyden ja järjestin kutsut itse. Ensimmäiset NOSH -kutsuni järjestin viime kuussa. Silloin oli vasta lasten mallisto julkaistu ja tiesin heti, että haluan varata uudet kutsut kunhan naisten mallisto on ulkona. Miia (NOSH -edustaja) lupasi ilmoittaa minulle heti, kun tietäisi julkaisupäivän, niin voisimme laittaa kalenterimme vierekkäin ja varata uudet kutsut.

vaatteet nosh ss16

vaatteet nosh ss16

Naisten mallisto julkaistiin viime viikolla (7.4.). Pläräsin lookbookin nopeasti läpi ja selvästi hain sieltä jotain tiettyä. Kiva taskutunika meni minulta sivusuun viime syksynä ja niin se taisi mennä aika monelta muultakin. Jollain tapaa olin niin varma, että tämän on pakko tulla uudestaan mallistoon. Se myytiin niin nopeasti loppuun ja taisi sen perään kysellä yksi jos toinenkin rannalle ruikuttamaan jäänyt. Ja niinpä silmäni osuivat siihen. JES, se on tullut takaisin! Eihän siinä mitään omia kutsuja uskaltanut jäädä odottelemaan, vaan olihan se ihan pakko tilata heti. Naputtelin samalta istumalta Miialle viestin tilauksen muodossa ja Miia laittoi tilaukseni eteenpäin. Ja voitteko kuvitella? Tunika oli noudettavissa Postin pakettiautomaatista jo lauantaina. Ihan mielettömän nopeaa toimittamista :D

vaatteet nosh ss16

vaatteet nosh ss16

vaatteet nosh ss16

vaatteet nosh ss16

vaatteet nosh ss16

Haluaisitko sinäkin järjestää vaatekutsut ja tutustua NOSHeihin lähemmin? Helpoiten selvität oman alueesi edustajan tästä listasta, sieltä minäkin omani löysin. Kiitos Miia :)