sunnuntai 20. maaliskuuta 2016

Hyvää huomenta!

Jokaikinen arkiaamu, kun herätyskello soi 5:45, haluaisin vain jatkaa unia. On aivan liian aikaista. Jokaisena arkiaamuna nousen sängystä viikonlopun voimalla. Ajattelemalla, että kohta on viikonloppu ja saan nukkua pidempään. 

Useimmiten menen samaan aikaan sekä arkena, että viikonloppuna nukkumaan. Heti kympin jälkeen illalla on pakko painaa pää tyynyyn, kun silmät ei pysy enää auki. 

Olin ladannut aikamoiset odotukset taas viikon aikana tähän sunnuntaihin. Nukkumiseen ja myöhään heräämiseen. Kello oli 6:22, kun avasin silmät. Se epätoivo, mikä iski, oli kamala. Miksen voi nukkua pidempään? Unta, unta, unta - nyt äkkiä takaisin uneen, koska nyt minä saan nukkua. 



Niivvarmaan. Kuka siinä nyt enää osaisi nukahtaa? Kai joku, mutta minä en. Jotta tästä itsensä pettämisestä selviää on pakko yrittää löytää tästä hyviäkin asioita.

- kukaan muu ei ollut vielä hereillä, eikä minun siis tarvinnut heti singota sängystä
- lähes aurinkoista takapihaa sain tuijottaa
- hiljaisuus
- annoin kahvin tuoksun tulla ensin nenään ja vasta sitten nousin

Tänään oli Formula-aamu ja sehän tarkoittaa sitä, että meillä mies herää sen mukaan, kun kisoja tulee. Seitsemältä Suomen aikaan oli startti, joten kahvi odotti juojaansa jo ennen seiskaa. Pieniä iloja. Voimia kaikille uuteen huomenna alkavaan viikkoon. Onneksi se on hieman normaalia lyhyempi :D

6 kommenttia:

  1. Mulla olis huomenna vapaa. Pitää kuitenkin jo 8 lähteä käyttämään Viiviä sairaalassa. Pitkä perjantai ja samoin se seuraava maanantaikin menee töissä, 9-18.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos joku on ahkera, niin se oot sinä Leena - pakosta tai ei. Hattua täytyy sun motivaatiolle nostaa ja sille, että sen kaiken duunin päälle jaksat ja teet kaikkea muutakin <3 Luinkin ettei teidän sairaalareissu mennytkään ihan nappiin.. argh! ärsyttää oikein teidän puolesta :(

      Poista
  2. Voi ei , tuo on kyllä raivostuttavaa jos haluaisi nukkua ja siihen on mahdollisuus , mutta uni ei vaan riitä!
    Mutta niinku kirjoititkin, niin on niissä rauhaisissa aikaisissa aamuissa myös puolensa <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No älä! Tuli oikein sellainen raivo itteään kohtaan heti aamusta ;) Ja lohduttavaa kai on sekin, että jos arkena 5:45 olen kuoleman väsynyt ja viikonloppuna ihan pirteä 6:22, niin kauheen suuresta univajeestahan ei voi olla arkenakaan kyse :D

      Poista
  3. Tiedän tuon tunteen, mutta en muista milloin viimeksi minulle olisi käynyt niin. Nukun uskollisesti aina juuri niin pitkään kunnes lapset herättävät. Tänäänkin se taisi olla jo heti seitsemän jälkeen.. Hahaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa, mäkin haluan voida nukkua pitkään. Vaihdetaanko lapsia :D ota sä noi meidän heti kuuden jälkeen herääjät (ihme kyllä ne ei ollu hereillä eilen niin aikaisin) ni mä otan mieluusti teidän tuntia myöhempään herääjät :D

      Poista

Risuja vai ruusuja? Kiitos kommentistasi!