maanantai 20. heinäkuuta 2015

Peite sukkulasavustimelle.

Sain jo useampi viikko sitten tehtäväkseni ommella peitteen savustimelle. Veljeni osti moisen kapistuksen ja toivoi minulta sille peitettä. Veljeni mukaan kaupassa ei myyty savustimelle peitettä, ku taas hänen vaimonsa mukaan myytiin kyllä, mutta veljeni oli ilmoittanut ykskantaan, että kyllä Hanna tekee.

Hienoa tällainen luottamus, mutta se tuli vaan hieman väärään aikaan. Aikaa nimittäin ei tuntunut olevan sitten niin millään minkään omankaan toteuttamiseen, niin sitten piti vielä varastaa hetki, jos toinenkin "tilaustyötä" varten.

Useamman viikon sai savustussukkula (olen nimennyt tuon sukkulaksi, koska siltä se minusta näyttää) olla ilman peitettä. Vasta viime viikolla sain aikaseksi mennä Eurokankaaseen katsomaan kankaita. Jotain vahakangasta tai ainakin sen tapaista piti hankkia. Onneksi sain veljeni puhuttua mukaan, niin ei tarvinnut toisen puolesta päättää kankaan kuosia. Todellakin onneksi, sillä minä olisin valinnut ihan toisen kankaan kuin minkä veljeni valitsi.


Nyt on sukkula peitelty ja velikin on tyytyväinen. Kaava tähän oli täysin oma, eikä sitä oikeastaan edes ollut. Kunhan otin parit mitat ja niiden pohjalta pohdin hetken, jos toisenkin miten homman toteutan. Jollain tapaa tämäkin taas vaivasi minua hieman enemmän ja taisinkin yhtenä yönä maata valveilla ja ratkoa jotain suurta ompelusongelmaa tähän liittyen :D

Ihan näppärähän tuo lopputulos on. Ja kerralla vielä oikeankokoinen. Siis tuo ympärysmitta. Helman jätin alkuun tahallaan tosi pitkäksi ja kävin sitten kokeilemassa vaatetta sukkulalle. Mittasin helman pituuden ja pätkäsin vasta sitten.

Kuten sanottu, oli hienoa kokea tuo luottamuslause tässä asiassa. Silti tämä saa olla "once in a lifetime" -projekti. Eli ei enää uudestaan samanlaista kiitos ;)


Kangasta jäi yli aika reilusti ja nyt pitäisi keksiä mihin sitä käyttää. Lasten ruokalapuiksi kyseinen kangas sopii oikein mainiosti, mutta mitähän muuta siitä tekisi. Esiliinan lapsille vaikka sormiväritaiteluja varten? Hmm.. tai itselleni esiliinan koiran trimmausta varten. Siihen tuo olisi oikeasti tosi hyvä. Trimmaushommissa kun karvat tuntuu pöllyävän ja nehän jää sitten omiin vaatteisiin kiinni ja menee vielä vaatteista läpikin. Iholle. Ja pistelee siellä. Mutta tuommoinen vahakankainen ei varmaankaan päästäisi läpi niitä. Täytyypä tutkailla asiaa.

ps. yhtäkkiä tuli fiilis, et lupasikohan tuo sukkulan omistaja silloin viikkoja sitten tästä projektista jotain mehukkaita piffejä?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Risuja vai ruusuja? Kiitos kommentistasi!