tiistai 12. toukokuuta 2015

Minun äitienpäiväni.

Meillä ei kummemmin vietetä äitienpäivää. Ei tarjoilla aamukahvia sänkyyn, eikä edes nousta lasten kanssa aiemmin kattamaan aamiaista. Ei olla koskaan vietetty eikä varmaan tulla viettämäänkään. Tämä ei tosin minua haittaa vaan sopii oikein mainiosti.


Hyvää äitienpäivää -toivotuksen sain esikoiselta kera lahjan ja kortin ojentamisen. Kuopuksella oli sillä hetkellä tärkeämpääkin tekemistä (söi aamupalaa), eikä hän ehtinyt toivottamaan jonnin joutavia :)



Mieheltäkin sain saman toivotuksen ja lahjan. Paketoimattoman. Yhtä mieltä oltiin kuitenkin siitä, että paketointi olisi ollut ihan turhaa ja tuo pahvilaatikko missä tuote toimitettiin kelpasi kääreestä oikein hyvin. Tiesinhän mitä saisin, kun olin sen "itse tilannut".

Useampana vuotena olen jo aina sopivassa välissä muistuttanut miestäni siitä, kuinka toivoisin saavani kahvikupin tai kupit lasten kuvilla. Koskaan vaan tuo mies ei ole tainnut ottaa neuvosta vaaria. Tänä vuonna meinasin tehdä niin, että suunnittelisin ja tilaisin Ifolorilta mukin itselleni, mutta miehen nimellä. Hän hakisi paketin postista tietämättään mikä häntä siellä odottaisi ja toivottavasti avattuaan tajuaisi suoran vihjeeni :) En kuitenkaan raaskinut toimia näin, vaan sanoin hänelle suoraan millaisella pohjalla mukin haluan ja millä kuvalla. Sain sen mitä toivoin!


O on selvästi leikannut itse kukat ja D:tä on pph auttanut.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Risuja vai ruusuja? Kiitos kommentistasi!