sunnuntai 19. huhtikuuta 2015

Makrotex: Huhtikuu.

Eihän nämä nyt mitään varsinaisia huhtikuun kukkia ole, mutta kun en keksinyt muutakaan tälle viikolle ja aiheena oli huhtikuu. Onhan minulla narsissit tuossa etuovella purkissa, mutta kun tästä huushollista ulospääseminenkin on niin työn ja tuskan takana, niin en jaksanut edes niitä mennä kuvaamaan. Toki olisin voinut olla yhtä kekseliäs, kuin helmikuun kuvissa ja ottaa läjän kuvia yläkerran remontista. Yläkerran remontti nimittäin alkoi viikko sitten, mutta siitä sitten lisää toisessa postauksessa :)





Nuo ruusut on äidiltäni. Voi kuinka voikaan naisen mieltä piristää perjantaipuska :D Perjantai-aamuna soitin äidilleni ja pyysin häntä käymään meille kaupassa. Mies oli lähtenyt taas jo aamuvarhaisella töihin ja oli tulossa kotiin vasta iltapuolella päivää. O aloitti to-pe yönä oksentamisen. Ja oksensi yhtäsoittoa (n. puolen tunnin välein) lähes kahdeksan tuntia. D:llä tuo tauti alkoi jo ma-ti yönä. Olin jo lähes huokaissut helpotuksesta ja todennut, ettei tällä kertaa tainnut tauti iskeä kuin yhteen, mutta väärässähän minä olin.

Me vanhemmatkin ollaan osamme tästä saatu, mutta meillä se on ollut ihan toista kuin noilla lapsilla. Reilun vuorokauden on ollut sellainen arkavatsa -olo. Ei ole oksettanut tai ollut huonovointisuutta, mutta vatsassa on vähän niinkuin vellonut. Onneksi tänään on jo lähes normaaliolo.

Kumpikaan lapsi ei syö läheskään normaalisti vielä. Mikään vaan ei tunnu kelpaavan - paitsi puuro. O:sta ymmärrän, ettei vielä ruoka maistu kunnolla, mutta kun D:n taudin alkamisesta on jo kohta viikko (sekin oksensi useamman tunnin), niin luulisi että pikkuhiljaa alkaisi ruokakin maistumaan.

Tämä on meille lapsiperheenä ensimmäinen kunnon vatsatauti. Eli on vähän uutta tämä, mutta ehkä se tästä ajan kanssa taas paranee.


ps. tuo yksi kuva alkoi niin kovin miellyttää omaa silmää, että oli ihan tehtävä siitä bannerikuva :)

4 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Kiitos! Tänäkin aamuna katsoin ruusuja ennen töihin lähtöä ja hymyilin. Edelleen ne vaan ilostuttaa minua :)

      Poista
  2. Voi pieniä! Pikaista parantumista teille!

    Kauniita kuvia ja hienosti olet rajannut bannerin. :) Kukat piristävät aina mieltä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nuorempi sentään oli jo siinä kunnossa, että sain sen vietyä hoitoon. Mies jäi tällä kertaa kotiin tuon vanhemman kanssa (olinhan minä viime viikolla jopa maanantaina töissä) ja sain sieltä jo viestin, että pojalle maistuu jo ruoka paremmin :) Kiitos kehuista, jotenkin olen itsekin tosi tyytyväinen tuohon banneriin ;)

      Poista

Risuja vai ruusuja? Kiitos kommentistasi!