maanantai 9. maaliskuuta 2015

Nelivuotiaan syntymäpäiväjuhlat. Teemana jalkapallo.

Kuten jo kutsukorteista pystyi näkemään oli O:n syntymäpäiväjuhlien teemana jalkapallo. Olen huono koristelemaan juhlapaikkaa teeman mukaisesti, mutta minulle on tärkeää tehdä kortit itse ja saada mielellään kakku kulkemaan teeman kanssa käsikädessä.

Tällä kertaa koin pääseväni helpolla kakun suhteen. Suunnitelmissa oli tehdä suorakaiteenmuotoinen kakku ja päällystää se jalkapallokentäksi. Koska koin tämän helpoksi hommaksi, päätin tehdä myös voileipäkakun itse.










Kakku on siis päällystetty vihreällä sokerimassalla ja viivat piirretty elintarviketussilla. Pelaajat ja maalit myytiin yhtenä pakkauksena ja ne ostin Confetista. Kakkupuodista hain kakun kokoamista varten säädettävän kakkurenkaan.

Täytteen rakensin tällä kertaa mustikan ympärille ja täytteeseen lorahti vispikerman lisäksi rahkaa (kuningatar, vanilja ja sitruuna), 400g soseutettuja mustikoita ja suklaakastiketta. Mustikka ei makuna tullut niin hyvin esille, kuin olisin toivonut ja suklaakastikettakaan sieltä ei löytänyt. Sitruunarahkaa olisi ehkä saanut olla enemmänkin täytteessä. Joka tapauksessa, vieraat tykkäsivät. Tai ainakin väittivät kirkkain silmin kakun olleen hyvää.

Pohjat oli taas valmispohjia ja käytin sekä tummia, että vaaleita. Kivat värit tähän kakkuun ainakin tuli :)



Olikohan aikatauluni hyvin suunniteltu vai mitähän tapahtui perjantai-illan ja lauantai keskipäivän välillä, kun sain helposti kaiken tehtyä. Ja olin vielä yllättävän tyytyväinen lopputulokseen :) Yleensä aika on siis sen verran rajallinen, etten siksi tee itse voileipäkakkua ja joko ulkoistan sen veljeni vaimolle tai sitten tarjoilemme jotain muuta suolaista.

Kokosin kummankin kakun perjantaina hyytymään ja makuuntumaan yön yli jääkaappiin. Lauantaina alotin voileipäkakun koristelulla ja jatkoin siitä sitten makean kakun koristeluun. Kinkkuvoileipäkakun tein hyväksi todetulla yhteishyvän ohjeella ja suunnilleen tuplasin ohjeen määrät.






Koska yksi vieraistamme ei syö lihaa, ahkeroin myös hänelle oman kakun. Kalavoileipäkakun, jossa oli kolme viipaletta leipää ja kaksi täyteväliä :) Henkilö ei todellakaan oleta moista kohtelua, mutta halusin ottaa hänetkin huomioon ja pääsinpähän kokoamaan minikokoista voileipäkakkua.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Risuja vai ruusuja? Kiitos kommentistasi!