tiistai 3. helmikuuta 2015

Lempipaita on jälleen korjattu.

Jotkut teistä saattaa muistaakin salaisen tehtäväni viime kesältä? Lähes käyttökelvottomaksi asti käytetty isoisäni lempipaita pääsi ompelukoneeni hellään käsittelyyn ja korjailin sekä paikkailin sitä hieman. Tai no - parit reiät parsin ja ompelin paikat niihin päälle. Nappilistan napit vaihdoin uusiin, kun vanhat murenivat käteeni. Hihatkin uusin kainalosta alaspäin. Vanha lempipaita (joka nykyään kulkee suussamme sydänpaidan nimellä) sai roimasti lisäaikaa ja käyttäjänsä oli ikionnellinen :)


Tuo samainen paita löysi taas tiensä luokseni. Tällä kertaa paidasta oli kangas pettänyt selästä, aika tarkkaan keskeltä lapaluita. Harkitsin ensin tovin ja sen jälkeen toisenkin. En niinkään sitä, lähdenkö paitaa enää paikkaamaan vaan sitä, miten teen sen parhaiten.


Päädyin piirtämään kaavapaperille vapaalla kädellä aukilevitetyn paidan päällä kaavan palasta, jonka halusin korvata. Lisäsin hieman saumanvaroja, jotta asettelussa olisi pelivaraa ja ajattelin, että ylijäämät voi sitten lopuksi leikata pois. Nyt tulivat nuppineulatkin tarpeeseen ja neulasin palan paikoilleen hyvinkin suurella määrällä neuloja, jonka jälkeen "tikkasin" palan kiinni suoralla ompeleella.


Kerrankin voin sanoa onnistuneeni kerrasta ja hetken tarkastelun jälkeen ompelin reunaan vielä hunajakenno-ompeleella kunnon pistot. Leikkasin sieltä täältä ylimääräiset pois (joita ei kyllä paljon jäänyt) ja käänsin paidan nurinpäin. Olin pitkään kahden vaiheilla, leikkaanko vanhan reikäisen kohdan pois paidasta kokonaan ja lopulta päätin niin tehdä. Uusia saumoja pitkin leikkasin vanhan ja kuluneen kankaanpalan pois ja paita oli valmis.


Tai ainakin melkein. Huomasin samantien toisessa kainalossa reiän, joten paikkaushommiin jouduin vielä. Kohtahan paidassa ei ole enää mitään vanhaa ;D

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Risuja vai ruusuja? Kiitos kommentistasi!