keskiviikko 14. tammikuuta 2015

Facekirppikset ja tori.fi.

Kuusin kotona -blogin Leena kirjoitti kivan jutun facekirppiksistä. Minulle tuli heti mieleen useampikin omalle kohdalle osuneesta tapauksesta ja ajattelin niistä intoutua ihan kirjoittamaan.

Pääpointtini aion kertoa heti. Minua ärsyttää suunnattomasti ihmisten välinpitämättömyys ja se miten toisia ihmisiä kohdellaan. Osaltaan varmastikin internet ja sen tarjoamat pikaviestimet on tehnyt meistä ihmisistä tylyjä, lyhytsanaisia ja törkeitä, mutta eihän se ole mikään puolustus! Tuntuu ettei todellakaan osata enää sanoja kiitos, ole hyvä ja anteeksi. Ajatellaan vain minäminäminä, eikä oteta huomioon sitä toista osapuolta. Minne on hävinnyt ajatus: "kohtele muita kuten toivoisit itseäsi kohdeltavan"?

Leenalla oli hyvä lista niistä asioista mitkä esim. facekirppiksillä mättää, joten en ala niitä toistamaan tässä. Kerron siis omista kirpputorikokemuksistani.

Noin vuosi sitten meillä oli keittiöremontti ja siinä samassa kävin kaappien sisällöt rankalla kädellä läpi. Ajattelin, että meille turhat saattaa vielä kelvata jollekin ja laitoin mukeja, kippoja, laseja yms. myyntiin tori.fi -sivustolle. Hinnat olivat tyyliin neljä lasia kaksi euroa, jotkut vain euron ja jotkut ehkä jopa kolme euroa.

Pari viikkoa pidin niitä myynnissä ja koska kukaan ei mistään mitään kysellyt päätin ottaa ne pois myynnistä. Siirsin ne annetaan osastolle. Laitoin sinne kuusi settiä laseja ja ensimmäisen tunnin aikana olin saanut kymmeniä tekstiviestejä ja sähköposteja. Lähes kaikki tyyliin: "tuun hakee noi lasit". Jouduin siis olemaan reilusti itsekin hakijoihin yhteydessä. Ensinnäkin, mistä laseista kyseinen henkilö on kiinnostunut, koska hän tulisi hakemaan, mikä on nimesi jne. Yksi luuli pääsevänsä meille metrolla (tiesi paikkakunnan missä asumme) ja yksi toivoi, että vien lasit hänelle ja kolmas kehtasi kysyä voinko pakata lasit niin hyvin, että hän uskaltaa ne noudon jälkeen jättää suoraan postin kuljetettavaksi. Teki mieli vitsinä heittää takaisin: "tahdotko, että postitankin puolestasi?"

Ketään ei siis kiinnostanut nuo lasit, kun pyysin niistä n. 0,50e/kpl, mutta kun ne ilmaiseksi kehtasin tarjota, niin johan olisi ollut jono ovella.

Facebookin kirppikset on tosiaan oma lukunsa. Kuten Leenakin kirjoitti, on sääntöä sitä-tätä-tota ja kaikkea johtaa "ylläpitäjät". Siis ne natsit ;) Yhdellä tällaisella kirppiksellä oli mielestäni jokseenkin naurettava tapaus. "Säännöissä" sanotaan näin: "Tämä ryhmä on perustettu, jotta hyvä kiertäisi. Tuote, joka on sinulle tarpeeton voi olla jollekin hyvin tarpeellinen. Tarkoituksena ei ole lyödä rahoiksi, vaan harjoittaa kirpputoria, joten hinnoittelethan tuotteesi myös sen mukaisesti."

Tekstinähän tämä on oikein hyvä, mutta musta oli mielenkiintoista kun tämän ryhmän yp möi apaut kymmentä lompakkoa ja 20 erilaista laukkua. Kaikki Guessia ja käyttämättömiä. Ja pyysi niistä lähes uuden hintaa. Siis sitä mitä ne maksaa Suomessa. Kysyin sitten mielenkiinnosta, että saanko ostokuitin mukaan, jos tulee jotain takuunalaisia ongelmia tuotteeseen. En olisi saanut. Tai olisin varmaan saanut, mutta tuotteet oli tuotu jenkeistä :) Myyjä vaan selitti, että hän tuo tuontirajojen puitteissa matkoiltaan kavereille tavaraa ja ajatteli facekirpulla myydä ne mitkä ei kavereille kelvannut. Eihän siinä mitään pahaa ole, mutta minusta se oli lähes surkuhupaisaa, että kirppiksen säännöt on laatinut ylläpitäjä ja sitten myy itse tällä tavalla.

Kerran laitoin itsekin tavaraa facekirppikselle myyntiin. Kaikki alkoi kivasti ja ostaja oli kiinnostunut yhdestä tuotteesta. Sovittiin noutoaika ja annoin vielä puhelinnumeroni siltä varalta, jos jotain viime hetken peruuntumisia tulee. Kuten arvata saatatte, ei ostajaa näkynyt sovittuna aikana. Laitoin hänelle viestin ja kyselin missä mennään. Jokusen tunnin päästä sain viestin, että hän oli unohtanut ja kysyi voisiko tulla tunnin sisään noutamaan. Ei pahoittelua ei mitään. Tuntui, että tällainen tapa oli hänelle normaalia. Vastasin ettei nouto onnistu tunnin sisään, koska en ole kotona. Sovimme uuden päivän ja uuden ajan. Noutopäivää edellisenä päivänä ostaja ilmoitti, ettei pääsekään enää ja ehdotti siitä seuraavaa päivää. Me taas emme olleet silloin seuraavana päivänä kotona hänelle sopivaan aikaan. Joten menimme aika railakkaasti ristiin. Tässä vaiheessa jo tarjosin postitusta vaihtoehtona. Ostaja sanoi kysyvänsä, josko puolisonsa tulisi tuotteen hakemaan. Ei kuulunut ostajasta mitään joten laitoin kyselyä perään sovitun noutopäivän aamuna kysyäkseni ovatko tulossa. Sain vastauksen, ettei onnistu ja että jos sitten postittaisin. Annoin kolme päivää aikaa maksaa (n. 12e) tuotteen ja sanoin, että rahan on oltava tililläni tiettynä päivänä (kolmen päivän päästä), jonka jälkeen postitan tuotteen. Tuli tuo uhattu päivä. Ostaja pyysi maksuaikaa lisää, koska hänellä ei ollut sillä hetkellä rahaa. Sanoin etten anna, eikä minulla ole enää mitään mielenkiintoa jatkaa tätä kaupankäyntiä. Ostaja pyysi aikaa lisää päivän, jotta voisi maksaa puolisonsa tililtä ja rahan siirtymisessä pankkien välillä menisi todennäköisesti se vuorokausi. En antanut sitäkään. Suoraan sanottuna v*tutti niin peevelisti. Tosin ei se raha olisi hänenkään tililtä (vaikka katetta olisikin ollut) siirtynyt enää saman päivän aikana, koska hänelläkin oli eri pankki kuin minulla.

Kieltäydyin siis tekemästä enää kauppaa hänen kanssaan. En saanut haukkuja päälleni (onneksi), mutta syyllistävän viestin kylläkin. Ostaja oli sitä mieltä ettei ollut varsinaisesti ohareita tehnyt minulle. Tai ei ainakaan kahdesti, niin kuin itse väitin. Sain ryöpytyksen siitä, kuinka minäkin rahapulassa varmasti viime hetkellä vaihtaisin kirppistuotteen haun työntekoon. Sain myös tarkemman selvityksen hänen rahatilanteestaan. Päätin olla ottamatta kantaa sen suuremmin. Totesin vain, että koska tuotteelle on muitakin kiinnostuneita hakijoita tarjoan sitä seuraavalle. Minulla ei todellakaan ollut kiinnostusta jatkaa enää yhtään pidemmälle sitä farssia. Ja minkä takia. Kuuden euron!! Teki myös mieli sanoa ostajalle, että jos kerran sulla ei ole rahaa, niin älä sitten osta turhuuksia. Tuote, jota kauppasin, oli lautapeli.

Nyt tuli tosi pitkä sepustus, joten toivottavasti jaksoitte lukea :D Seuraavaksi mun pitäisi myydä meidän yhdistelmä Emmaljungat. City Crossit. Missähän niistä uskaltaisi ilmoittaa :D

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Risuja vai ruusuja? Kiitos kommentistasi!