torstai 25. joulukuuta 2014

Pehmeitä paketteja.










Harva lapsi kai toivoo pehmeitä paketteja, mutta tänäkin jouluna niitä paketoin useammankin. Enemmänkin olisin tehnyt, jos vain aikaa olisi ollut enemmän.

Kaikki vaatteet on tehty Ottobren kaavoilla. Kauluspaita on samalla sekoitus uutta ja vanhaa, sillä se on tehty veljeni vanhasta paidasta. Täysin tyytyväinen en ole lopputulokseen (joten en pahastu, jos sitä ei nähdä pienen lahjansaajan päällä ;) ) ja mietin pitkään heitänkö paidankutaleen samantien mappi ööhön (lue: roskiin). Päätin kuitenkin sen pakata ja jättää  käyttämis- tai käyttämättäjättämispäätöksen (onko tää edes yhdyssana..) saajalle tai hänen vanhemmilleen.

Collegetakkia olin suunnitellut pitkään veljenpojalle ja tätä varten kävin ihan penkomassa EK:n palalaaria. Tästäkin löysin parannettavaa. Sain nimittäin vetoketjun ommeltua järkyttävän rumasti vinoon. Aikaa ei kuitenkaan ollut enää purkamiselle, joten oli pakko kelpuuttaa tuo omaa silmää häiritsevä virhe.

Tunikat on kummatkin samalla kaavalla tehty. Toinen kooltaan 86 ja toinen 104. Siskoksille menivät.

Omille pojille en tehnyt mitään pukinkonttiin, mutta eikös se ollut niinkin, ettei suutarinkaan lapsilla kenkiä ollut ;)

Toivottavasti lahjat miellytti saajiaan edes jonkin verran.

2 kommenttia:

  1. Tosi kivoja vaatteita olet ommellut. Varmaan tuo pehmeiden pakettien kammo on enemmänkin poikalasten juttu? Meillä kun tytöt ovat juuri niistä pehmeistä kaikkein innostuneimpia. Paitsi Matilda joka oli aivan kauhuissaan koko härdellistä :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Sanoin tuosta ekasta paidasta reilusti mielipiteeni veljelleni, mutta ei hän ollut huomannut näitä minua häiritseviä virheitä :) Onneksi! Se on kyllä ihan totta, että tytöt tykkää enemmän pehmeistä kuin pojat ja onneksi tämä poilka, jolle paketti lähti on vielä niin pieni, ettei hän itse oikein osaa kai arvostaa suuresti kummankaanlaista pakettia.

      Poista

Risuja vai ruusuja? Kiitos kommentistasi!