maanantai 29. syyskuuta 2014

Esimerkin voima.

Ensimmäinen lapsi apinoi vanhempiaan minkä ehtii. Vielä reilu vuosi sitten luulin, että lapset matkivat vanhempiaan eniten. Tietyllä tavalla tämä varmasti onkin totta, mutta nyt D:n kohdalla täytyy sanoa, että enemmän tuo matkii isoveljeään, kuin vanhempiaan. Ainakin tällä hetkellä.

Joskus ollut jonkun asian tv-mainoskin: "älä arvioi esimerkin voimaa". Rehellisyyden nimissä, nyt vasta tajuan kuinka suuri voima se onkaan.

D osaa itse "harjata" hampaansa. Eniten se on mallia ottanut O:lta. D osaa levittää rasvaa ihollensa (varsinkin mahaan). Tämänkin oppinut O:lta. D osaa laittaa (pyydettäessä) käden suun eteen ja (leikki)yskiä. Ottanut mallia taas O:sta, jolle muistutetaan silloin tällöin kädestä yskivän suun edessä. D laittaa käden suun eteen ja leikkii aivastavansa. O:kin tekee niin.

Oppinut on varmasti monta muutakin juttua, varsinkin veljeltänsä, mutta muita ei nyt tullut tähän hätään mieleen.

Hyvää viikon alkua!

perjantai 26. syyskuuta 2014

DIY: Seinäkalenteri 2015.

Voi olla, että tänä vuonna teen jo kymmenettä kertaa seinäkalentereita. Useimmiten nämä menevät pukinkonttiin. Joskus isänpäivälahjaksi ja toisinaan syntymäpäivälahjaksi. Keskimäärin teen näitä tähän aikaan vuodesta seitsemän kappaletta. Eniten aikaa menee ehkä tulostamiseen ja kuvien valitsemiseen. Eihän sitä nimittäin voi kaikkiin laittaa samoja kuvia.

Aikoinaan ajauduin tekemään tällaisia Wordilla taulukkoa apuna käyttäen, kun en saanut tilattua juuri sellaisia kalentereita mitä olisin halunnut. Nykypäivänä en edes tiedä millaisia on mahdollista tilata. Tai niiden hintaa. Tähän omaan pohjaan olen kuitenkin ollut todella pitkään tyytyväinen ja olen sitä edelleen. Värit on täysin muokattavissa. Ihan kaikessa. Fonttejakin on Wordissa niin paljon, että useasti on jo iskenyt valinnan vaikeus. Ja kuvat saan juuri niinkuin haluan. Jos en muuten, niin tulostamalla ne erilliselle paperilla ja leikkaa-liimaa-askartelemalla.


Kun on yhden kerran tehnyt jokaiselle kuukaudelle oman taulukon päivämääränumeroineen, nimineen, juhlapyhineen yms. on seuraavat suhteellisen helppo aina muokata edellisen pohjalta. Aika paljon copypastettamistahan tämä vaatii, mutta tähänkin tulee rutiini :) Tämän lisäksi pitää vielä tarkistaa seuraavan vuoden kalenterista kuukaudet, että saa liikkuvat juhlapäivät tms. oikeille paikoille.


Jokainen kuukausi on siis omalla A4-kokoisella paperilla. Kalenteriin tulee yhteensä 13 sivua, kun kansilehtikin on "pakollinen" tammikuun kuvaa varten. Jokaisen kuukauden taustapuolelle tulee seuraavan kuukauden kuva. Yleensä olen käyttänyt paperina perusvalkoista paperia, mutta hieman paksumpaa. 120g tai siitä ylöspäin. 80-100g on ihan hyvää tulostettaessa, mutta kun kalenteri roikkuu vuoden päivät paperin pitkän sivun keskellä olevasta reiästä, alkaa paperin yläkulmat roikkua ja kääntyä "sisäänpäin".

Kaiken mallailun, kuvien valitsemisen ja sivujen tulostamisen jälkeen on aika koota kalenteri. Kampasidontalaitteella teen pitkälle sivulle reiät ja pujotan muovisen kamman reikiin. Loppusilauksena vielä alas keskelle reikä roikotusta varten. Tulostimena minulla on toiminut luottolaitteeni HP Photosmart 2575 jo kahdeksan vuotta. Mustesuihku ei aina ole paras, koska teksti voi helposti suttaantua, mutta kuviin se mielestäni on parempi. Tai ainakin näihin tarpeisiin hyvä. Laserilla tulee toki hyvää jälkeä, mutta en tykkää, kun laser jättää helposti kiiltävyyttä kuviin. Tai sitten olen kokeillut vain halpoja ja huonoja lasereita ;)

Roikkuessaan kalenteri on siis kahden vaakatasossa olevan A4:n kokoinen.

tiistai 23. syyskuuta 2014

Lempipaidan toinen, kolmas tai ehkä jo neljäs jatkoaika.






Heinäkuun alussa sain salaisen tehtävän. Isoisäni lempipaita kulkeutui minulle salaa häneltä. Paidan toimittajalla oli ajatus. Kysymys, tai ehkä jopa toive. Saisikohan paidasta vielä tehtyä käyttökelvollisen? Kuulin, että paitaa oli jo useasti paikattu, varsinkin kyynärpäiden kohdalta. Oli kursittu kokoon ja paikattukin. Ja aina vaan uudestaan ne kuluivat puhki. Paitaan oli myös kovassa käytössä tullut reikä jos toinenkin.

Otin haasteen vastaan. Olihan se kunnia saada tehdä tuosta, niin kovin rakkaasta paidasta taas sellainen, että sitä oli vieläkin suurempi ilo pitää päällään. Kangasvarastoni on jostain kumman syystä kovin lapsikangaspainotteinen, joten tein etsintäreissun Eurokankaaseen. Tarvelistalla oli mustaa resoria ja trikoota, kummatkin mielellään vahvemman laatuisia. Kankaat löytyi ja pääsin aloittamaan homman.

Hihojen osalta homma oli selvä. Vanhat hihat leikkasin poikki vähän kainalon alta ja piirsin hihaa apuna käyttäen kaavan uusia hihoja varten. Resorista otin sellaisen suunnilleen mitan, piirsin kaavan ja leikkasin kankaat. Ompelin hihoihin resorit ja hihat kiinni paitaan. Sitten pitikin paikkailla parit reiät. Muutamat reiät oli niin pieniä, että niiden paikkaaminen meni helposti neulalla ja langalla "parsimalla".

Rinnan kohdalla oli suuri reikä. Sen paikkaamiselle antoi paidan toimittaja idean. Laita siihen vaikka sydämenmuotoinen paikka :) Vanhoista hihoista sain hyvin punaista hyväkuntoista kangasta toimittamaan paikan virkaa. Tulostin wordista sydämen ja käytin sitä kaavana. Leikkasin sydämen punaisesta kankaasta ja mallasin sen paikoilleen. Ompelu ja avot! Homma valmis.. vaan eipäs hätäillä ;)

Paita on oikeasti vanha ja jos sitä ei muusta huomannut, niin napit paljastivat kaiken. Ne nimittäin kirjaimellisesti murenivat sormiini. Vielä siis viimeinen silaus paidalle nappien vaihdon merkeissä.

Valmiin paidan pakkasin lahjapakettiin ja kävin viemässä paketin henkilökohtaisesti isoisälleni. Ensin hän ei selvästikään ollut varma mikä tämän homman nimi on, mutta tunnisti kuitenkin paitansa paketin avattuaan. Hän oli jo ehtinyt kaivata paitaansa ja kysellytkin sen perään. Hänelle oli vain todettu paidan todennäköisesti hävinneen ;)

Loppu hyvin, kaikki hyvin. Paita sai jälleen kerran jatkoaikaa.



Kesä päättyy purjehdukseen.

Loman vähyyden ja aikataulujen päällekkäisyyden vuoksi emme ole ehtineet purjehtimaan tänä kesänä ollenkaan. Viime viikonloppuna oli vielä mahdollisuus päästä laineille ja niinhän me lähdettiin. Lyhyt pyrähdys oli, eikä pitkälle pötkitty, mutta kivaa se kuitenkin oli :)

O on jo ihan konkari veneilijä ja kulkee todella ketterästi koko ajan veneessä sekä veneestä laiturille ja taas takaisin. Hetkeäkään tuo poika ei paikallaan olisi ellei välillä olisi pakko.

D taas oli vasta ensimmäistä kertaa veneilemässä. Edelliskesänä kun tuo oli vielä mun mahassa, kun oltiin melkein viikko merellä. D:tä ei oikein innosta pelastusliivit. No ketä ton ikäistä nyt kiinnostaisikaan. Sisällä poika ei oikein viihtynyt. Ulkona piti olla koko ajan ja mielellään vielä roikkua vaikka veneen ulkopuolella :D Vesi on järkyttävän kiehtova elementti ja sitten kun se vielä kimmaltaa isona ympärillä.

Tämä oli meidän perheen tämän kesän ainoa purjehduksemme ja samalla veneen viimeinen reissu ennen talviunia.








O:lla oli jalkapallo mukana. Tiedettiin, että satamassa johon mennään on tilaa potkia. Nurmikenttä oli vielä iltapäivällä niin kostea, että ensinnäkin kaikki vaatteet kostuivat, mutta siellä oli myös useampi sammakko viettämässä päivää.

torstai 18. syyskuuta 2014

Ompelija, mistä ostat kankaasi?

Töihin paluu on aiheuttanut sen, etten millään ehdi edes ajattelemaan ompelemista. Tai ajattelemaan ehdin, mutten mitään muuta sitten ehdikään tekemään asialle.

Varsinki O olisi vailla peruscollarihousua, sekä pitkähihaisia t-paitoja. Kumpiakin tuntuu pojalta löytyvän kaapista alta viidet. Uusia pipojakin voisi pojille tehdä kylmenevän syksyn varalle. O:llahan on montakin pipoa, mutta D:llä ei ole kuin pari.

Metsolalta tilasin jokunen viikko sitten kankaita kun halvalla sain :) Siellä oli (tai taitaa olla edelleen) -50% melkein kaikista kankaista ja tein omasta mielestäni hyviä löytöjä sopivaan hintaan. Aiemmin en ole Metsolalta tilannut, mutta tykkäsin palvelusta ja kuoseista. Suosittelen!

Toinen, mistä olen jo useamman kerran tilannut on Sampsukka. Ihania kuoseja, kilpailukykyiseen hintaan ja mikä toimitus! Aina on tilaus tullut parissa-kolmessa päivässä, mahtavaa!

Mutta kuten huomaatte, olen vielä aika uusi näissä kangasasioissa. Toki näiden lisäksi aina silloin tällöin vierailen Eurokankaassa (varsinkin koluamassa palalaareja), mutta mistä te muut ostatte kankaita? Netistä? Fyysisestä kaupasta? Suomesta? Ulkomailta? Vinkatkaa ja kertokaa mielipiteitä.

Ottobre Shopiin haluaisin päästä käymään, mutta välimatkan takia tuo ei ole ihan helposti toteutettavissa. Se kun sijaitsee Rovaniemellä ja minä olen täällä pääkaupunkiseudulla ;)

keskiviikko 17. syyskuuta 2014

Puukengät - ne aidot hollannikkaat.

Mies kävi Amsterdamissa heinäkuun alussa ja sain tuliaisiksi puukengät. Ne aidot puukengät. Hollannikkaat. Siis kokopuiset.

Taisin jopa hölmistyneenä kysyä et miksi tällaiset, kun sain ne. Mies keräsi pisteet sanomalla: "Etkö sä ole joskus sanonut, että haluaisit kunnon puukengät. Ne aidot?"

Olenhan minä. Ja meinasin vielä häntä pyytää tuomaan moiset matkaltaa, mutta sitten se jäi ja unohdin koko asian. Tai myönnetään. Ajattelin myös, ettei se kuitenkaan osaa tuoda oikeankokoisia ;) Mutta osasihan se! (jep, mulla on "kivanpieni" jalka, NOOOOT)

Vaikeethan nuo ainakin vielä on kävellä. Ehkä siihen tottuu, ettei se jousta ollenkaan ja vaatii siten hieman erilaisen kävelytyylin. Sisällä käytettynä vaikuttavat vaarallisilta. Ovat nimittäin todella liukkaat.






tiistai 16. syyskuuta 2014

Viikon päätti punaviini.

 



Mahtavan viikonlopun jälkeen oli oikeasti kiva palata kotiinkin. Toki yksi ylimääräinen vapaapäivä olisi ollut kaikista parasta, mutta niin vaan maanantaina piti (tietysti) palata töihin. Viikon ja viikonlopun päätin lasillisella punaviinia.

Aikuisten kesken Vierumäellä.

Minulla on sisko ja kaksi veljeä. Olemme paljon tekemisissä keskenämme ja kavereita puolin jos toisin myös puolisoiden kanssa. Meitä on siis kahdeksan aikuisen porukka. Viime keväänä rupesimme suunnittelemaan aikuisten reissua. Ei niinkään menneiden muistelua, mutta paluuta tavallaan ajassa taaksepäin. Ilman lapsia. Aikuisten kesken. Touhua, rauhallisuutta, hyvää ruokaa ja parasta seuraa.

Vuokrasimme mökin Vierumäeltä. Lähdimme perjantaina töiden jälkeen ja palasimme kotiin sunnuntaina kolmen aikaan. Perjantain päivällinen nautittiin ravintolassa. Ruoka oli maittavaa (buffet), mutta palvelu ei ollut ihan sitä mitä kuviteltiin saavamme. Lauantaina osa porukasta kävi aamupäivästä pelaamassa sulkapalloa ja squashia. Iltapäivällä ennen päivällistä kävimme keilaamassa. Aivan mahtava viikonloppu. Ihanaa vaan olla ja möllöttää. Nauttia.













tiistai 9. syyskuuta 2014

Koukussa Loopiin.

Minä olen tainnut oikeasti addiktoitua tuosta rannekkeesta. Minä, joka aina riisuu sormuksetkin kun kotiin pääsee, tai viimeistään kun painaa päänsä tyynyyn. Nyt tuo ranneke on ja pysyy. Suihkun ajaksi otan sen pois, vaikka kyllähän se kastumisenkin kestää.

Mielenkiinnolla seuraan koko ajan että miten esim. nukun. Ja olenko jotenkin eri tavalla nukkunut riippuen päivän aktiviteeteista tms. Onhan tossa edelleen monia ärsyttäviä "ominaisuuksia", mutta kaiken kaikkiaan kuitenkin erittäin hauska ja ehkä jopa hieman hyödyllinenkin kapistus.


Elokuun aktiivisuudet näkyy yllä olevassa kalenterissa. Yksittäisestä päivästä näkee aktiivisuusprosentit ja aina viikon lopussa on viikon yhteenlasketut askeleet yms. sekä viikon keskimääräinen aktiivisuusprosentti.


Kuukausittainen aktiivisuusyhteenveto kertoo tarkemmin siitä, miten aika on kulutettu kyseisellä ajanjaksolla.


Ja harjoitusyhteenvedosta löytyy kaikki harjoitukset. Tästä kohdasta olisi huomattavasti enemmän hyötyä käyttäjällensä, jos omistaisi sen sykevyön, jonka voi liittää Looppiin.

Viime kuussa aktiivisin päiväni oli lauantai 30.8. Lauantai kilpailee kivasti edellisen perjantain kanssa, mutta koska askelia laskettiin lauantaille enemmän, saa se olla aktiivisin päiväni. Tuona viikonloppuna järjestettiin Helsingin Suvilahdessa We Love the 90's -festivaalit, jossa olimme mieheni kanssa viettämässä akuisten aikaa kumpanakin päivänä. Ja kyllähän se näissä prosenteissa näkyy, että on hypitty ja pompittu musiikin tahdissa :D


Mutta sainpahan aktiivisuusmuistutuksenkin aikaiseksi tuolloin. Kävimme päivällä elokuvissa, niin väkisinhän siinä tulee istuttua reilu tunti paikallaan. Elokuvana oli Kesäkaverit, joka oli ihan mukavaa katsottavaa. Loppu olisi mielestäni kaivannut jotain, mutta toimi se noinkin.

Vauvarokko?

Eilen kun hain pojat hoidosta sanoi hoitotäti, että D:llä on varmaankin allerginen reaktio jostain tai sitten joku rokko. Poika oli kauttaaltaan täynnä pieniä punaisia läiskiä.

Silloin se minulle iski. Vauvarokko!! Veikkaanpa, että viikonlopun kuumeilut eivät siis sittenkään liittyneet MPR-rokotteeseen vaan enteilivät vauvarokkoa. Onneksi tuo on vaaraton tauti ja lähinnä häiritsee vain tuon kuumeen ajan. 

Vauvarokko eli kolmen päivän kuume. Vauvarokko on lievä lastentauti, johon voi sairastua vain kerran. Kolme päivää jatkuneen kuumeen jälkeen lapselle ilmestyy pienitäpläistä vaaleanpunertavaa ihottumaaja samalla kuume laskee. Jos lapsi on veltto ja haluton, lääkäriin on otettava heti yhteyttä. 

Vauvarokko on viruksen aiheuttama, erittäin helposti tarttuva lastensairaus. Tavallisin sairastumisikä on 6-24 kk. Tyypillinen oire on kolmen päivän kestoinen (joskus 5 vrk) kuume, joka kohoaa usein 39-40 asteeseen. Lapsi on ärtyisä, mutta muuten hyväkuntoinen. Nielu voi olla punoittava, silmäluomissa voi olla turvotusta ja niskan imusolmukkeet voivat olla lievästi suurentuneita.

Samalla kun kuume häviää, lapselle kehittyy punertavaa ihottumaa. Ihottuma nousee ensin rintaan ja kaulaan, josta se leviää vähitellen muualle vartaloon. Ihottuma on vaaleanpunertavaa ja pienitäpläistä, ja se hälvenee sormella painettaessa. Reaktio on siis päinvastainen kuin aivokalvontulehduksen aiheuttaman ihottuman kohdalla.

Ihottuma häviää nopeasti, jopa seuraavien tuntien aikana ja viimeistään 1-2 päivän kuluessa.

Sairauteen ei ole olemassa erityistä hoitokeinoa.

Teksti lainattu Sairas Lapsi -sivustolta.

maanantai 8. syyskuuta 2014

1. viikko takana.

Tänään on jo viikko siitä, kun meidän perheen se-ihan-oikea-arki alkoi. Pojat on hoidossa perhepäivähoitajalla ja minäkin ansaitsen leipää perheen yhteiseen ruokapöytään :)

Tähän mennessä on D:n hoidon aloitus mennyt kuin unelma. Parempaa ei varmaan voisi ollakaan. Ainoa maitsemisen arvoinen asia on, ettei poika vielä viime viikolla nukkunut kunnolla päikkäreitä hoidossa. Sen verran se uusi paikka kai kuitenkin alitajuntaan vaikuttaa, että unista on poika joutunut hieman joustamaan.

Kerroinkin edellisessä postauksessani D:n neuvolasta. Poikahan sai kolme rokotetta, joista yksi oli tämä MPR-rokote. Kummallekaan meidän pojista ei ole aiemmin tullut mitään oireita rokotteista, mutta nyt taisi tuo aiheuttaa "luvattua" lämmönnousua. Parina päivänä on ollut varsinkin iltaisin havaittavissa lämpöä D:llä, mutta onneksi ei muuta.

torstai 4. syyskuuta 2014

12kk = 1v.

D:n yksivuotisneuvola on takanapäin. Poika kävelee todella vakaasti, osoittaa omaa tahtoaan, kiipeilee, hyppii sängyllä, tutkii, on kiinnostunut ympäristöstään, kuulee uikun kummallakin korvalla, hallitsee pinsettiotteen ja ymmärtää osan kuulemastaan. Ainakin sen EI -sanan :) siis huom. ymmärtää sen, ei siis välttämättä tottele sitä ;) Useimmiten ei-sanan kuullessaan D lopettaa tekemisensä ja katsoo sanojaa kohti. Pieni hymyvirne naamallaan hän pudistaa päätään ein merkiksi. Joskus Herra siirtyy muualle kielletystä tehtävästä tai joskus hän kokeilee rajojaan ja tekee kielletyn uudestaan.

8kk neuvolassa D ei näyttänyt vielä pinsettiotetta, joten sitä testattiin siksi nyt uudestaan. Osasi se sen silloin jo, mutta ei näyttänyt tädille taitojaan. Silloin hän laittoi etusormen helmen päälle ja alkoi vierittämään sitä sormellaan. ;) Uikkuakin kokeiltiin nyt uudestaan. D ei viime käynnillä nimittäin malttanut kiinnittää huomiota niin vähäpätösiin asioihin, kuin pieniin ääniin.

Rokotuksia poika sai kolmekin kappaletta. Eihän hän niistä tykännyt, mutta ei ne suurta huutoa aiheuttanut. Ensin käteen, sitten kumpaankin reiteen. Pienen karjaisun jokainen pistos aiheuttti, mutta nopeasti ne unohtuikin. Rohkea poika!

Neuvolakorttiin kirjoitettiin: "D on touhukas poika. Kasvut ok. Iho hyvässä kunnossa. Kävelee. poimii helmen pinsettiotteella. Juttelee pääosin omalla kielellään. Äitiä tapailee."

Kasvut
paino: 12,9kg
pituus: 78cm
päänympärys: 47,6cm

Nyt on painon kertyminen tasaantunut. Ja pituuttakin tuli suhteessa huimasti enemmän. Tämän ansiosta alkaa siis käyrätkin tasoittumaan. Mutta niin se oli esikoisenkin kohdalla. Sai hurjasti painoa vuoden ikään asti ja sitten kun liikkuminen alkoi, alkoi pikkuhiljaa pyöreys hävitä. Nyt noin 3,5 vuotiaana O on (mielestäni) normaalipainoinen. En ole ollenkaan punninnut sitä, mutta voisinkin koittaa muistaa tehdä sen. Pää on kummallakin pojalla kasvanut kauniisti koko ajan käyrällä. Nollakäyrällä :D

keskiviikko 3. syyskuuta 2014

Lahjaksi kummitytölle ja sen siskolle.

Heinäkuussa juhlittiin kummityttöni ja hänen pikkusiskonsa synttäreitä. Tytöt täytti kaksi ja yksi. Kummallakaan tytöllä ei ollut erikoisia toiveita lahjaksi, joten tein heille paidat ja housut.  Kaavat on Ottobren ja kankaat on Sampsukasta ja Eurokankaasta jo aikaa sitten ostettuja.




Paidat oli kummallekin tytölle samanlaiset, ja siksi  paidasta vain yksi kuva. Housuistakin piti tulla prikuulleen samanlaiset, mutta kumpaakaan resoria ei ollut tarpeeksi kattamaan kummatkin housut. Housut on enemmän caprimallia kuin peruspitkäämallia.