perjantai 15. elokuuta 2014

11 kuukautta.

Olin jo päättänyt, että seuraava D:n kuukausipostaus on 12kk, mutta oli se vaan pakko ottaa yksi tähän väliin vielä.

Puhua poika ei vielä osaa ja sanojakaan ei ole kertaakaan tullut. Joskus kuulostaa (ei vain minusta) siltä, että D tapailisi äiti -sanaa, mutta kirkkaasti se ei ole kertaakaan tullut. Kuulostaa enemmänkin sellaiselta ätitiii:ltä ja usein se tulee marinan tai itkun yhteydessä. Ääntään herra osaa kyllä muuten käyttää. Kiljutaan ja karjutaan. Ja jos vanhemmista jompikumpi sattuu isoveljeä komentamaan yhtyy yleensä D siihen mukaan karjaisemalla yhden tavun tai antamalla muuten vaan lyhyen, mutta ytimekkään ääninäytteen.

Puhaltelu taitaa olla lempipuuhaa. D laittaa huulet törrölle ja puhaltaa huulien väliin jäävästä aukosta. Useimmiten "hengitys" tällä tavoin on (varmasti tahallaan) hyvin kuuluvaa. Parasta tuossa hengitystavassa hänen mielestään on se, kun sen saa tehdä jonkun naaman lähettyvillä. Tuolla tyylillä kun tuntuu kuola lentävän hirmu kivasti ;)

Tekoitku alkaa olla harjoiteltu ja virkayskä osataan :)

Ensimmäiset tuettomat askeleensa D otti 24.7. tasan yhden päivän yli 11 kuukautisena. Hirmuisella houkuttelulla poika vihdoin voitti itsensä ja uskalsi kokeilla askelia. Ensin äidin syli oli kahden askeleen päässä, sitten kolmen ja samantien kokeiltiin neljääkin askelta. Sen jälkeen kävelyä on harjoiteltu varsinkin ulkona kävelykärryn avustuksella. Ilman tukea poika ei kuitenkaan helpolla ottanut askelia. Piti aina kutsua luokse.

Lomalla olimme elokuun ekan viikon ja vietimme sen mökillä. Siellä D sai jostain syystä taas lisävarmuutta ja nousi koko ajan useammin itse pystyyn ja otti houkuttelematta askelia. Nyt tänä päivänä on kävely jo suhteellisen vakaata. Ja nyt kun se on opittu, kävellään koko ajan. Esimerkiksi kotona ollessamme poika konttaa enää harvoin. Tasapainoakin löytyy sen verran, että pystystä voidaan kyykistyä ihan kyykkyyn asti ja nousta taas (ilman tukea) seisomaan.

Lomalla harjoiteltiin myös "peppu edellä" kulkemista portaissa. Sekin alkaa jo sujumaan.

Pojat leikkii yhdessä tosi kivasti ja heidät on uskaltanut jättää hetkeksi kahdestaankin omaan huoneeseensa, mutta eipä enää. D on oppinut kiipeämään O:n sängylle, eikä tietenkään osaa tulla sieltä pois, tai tajua ollenkaan edes tekniikkaa alastulolle.

Keittiön laatikot ovat alkaneet kiinnostaa ja niitä tyhjennellään usein. Äitikään ei enää löydä tavaroitaan niistä, kun ovat niin mystisesti vaihtaneet paikkaa ;) Useasti myös löydän laatikoista leluja tai muuta sinne kuulumatonta. Yhtenä päivänä ihmettelin pyykinpesukoneesta aiheutuvaa kolinaa, niin rakennuspalikkahan sieltä löytyi. Kukahanlie sen sinne oli laittanut ;)

Tulevista synttäreistä sen verran, että kutsukortit (teen niistä oman postauksen jahka ehdin) on askarreltu ja lähetetty ja muutenkin tarjoamiset ja koristelut on aika hyvällä suunnittelumallilla. Se suunnitelma sijaitsee mun päässä ;) Teemankin keksin vihdoin. Se on Kirahvi. D:n lempilelu kun sattuu olemaan Sophie la Giraffe -vinkulelu kirahvi, niin siitähän se ajatus sitten lähti.

29.8. on D:n yksivuotisneuvola. Kerron sitten kasvuja sun muita.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Risuja vai ruusuja? Kiitos kommentistasi!