torstai 31. heinäkuuta 2014

Lasten suusta vol. 2

O:n suusta yhtenä aamuna: "Missä se isä taas on?"
Minä: "Töissä."
O: "Se menee aina karkuun meitä töihin."

:D

maanantai 28. heinäkuuta 2014

Lasten suusta vol. 1

Tämä tapahtui jo jokin aika sitten, mutta palautui muussa yhteydessä niin elävästi mieleen. Edelleen sen muistelu sai hymyn huulille, niin ajattelinpa jakaa sen teillekin :)

Mies tuli kaupan kautta kotiin ja tottakai O tahtoi purkaa kauppakassit. Siinä se sitten luetteli tuotteita samalla, kun niitä nosteli pöydälle.
O: "Aamupalamehua, raejuustoa, makkaraa.. Täällä on myös äidille kukka!"

Minä alakerrassa kuuntelin ja ehdin jo ihan innostua, ihanaa!! Kunnes..
Mies: "Se on persilja."

torstai 17. heinäkuuta 2014

POMPdeLUX.

Verkkokaupassa on -50%, niin olihan se pakko klikata kaikki läpi (koon mukaan). Samallahan siinä sitten klikkailin niitä ostoskoriin ;) Olen omasta mielestäni kehittänyt järkyttävän hyvän tavan seuloa _ne oikeasti kivat_ sieltä kaikkien muiden joukosta. Ensin klikkaillaan kaikki vähänkään kivat ostoskoriin ja kun kaikki on käyty läpi avataan ostoskori. Tässä kohtaa yleensä tulee se OOOOPS! Liian paljon euroja. Mutta nyt tuleekin se mun kikka. Sortataan jyvät akanoista ja poistetaan ne mitkä ei ole niitä must havejä :) Ja kappas, eurot vaan alenee ;)

Taidan olla mestari itseni huijaamisessa (ja mieheni), mutta niin vaan taas lähti tilaus menemään. Ja luvan kanssa vielä, kun oikein esittelin etten mitään ole itselleni tilaamassa, vaan pidän huolen et sun pojat näyttää hyvältä.. niinku isänsäki :)

Tällasia nyt sitten odotellaan:


Starfarkut D:lle. Tilasin kokoa isompana, koska nämä ois supersiistit, jos ja kun poika kulkisi niissä jo kävellessään.


Nämä lähti tilaukseen kummallekin pojalle. Aivan mielettömän ihanan näköiset raitapökät. Nyt vaan toivotaan, että malli sopii meidän pojille. Tai no D:lle enemmänki. Se kun ei oo ihan se hoikin poika <3 tällä hetkellä.


 

Kaksi alinta on O:lle. Perus kaulukseton parempi paita on ollut hakusessa jo jonkin aikaa ja fleecet alkaa pojalla olla pieniä. Fleecen otin kokoa isompana kuin mitä nyt käyttää, kun ajattelin että menee sitten pidempään. Varmaan jopa ensi keväänä vielä.

Sitten alkaa se armoton odotus, milloin paketti kolahtaa haettavaksi :) 8-10 arkipäivää lupasivat toimitukseksi. Katotaan onnistuuko.

Kaikki kuvat lainattu POMPdeLUXin sivuilta https://www.pompdelux.com/fi_FI/

tiistai 15. heinäkuuta 2014

Ristiäiset.








Ystäväpariskunnan tyttö kastettiin toissa viikonloppuna. Mies oli reissussa, joten minä edustin itsekseni meitä. Helpotin hieman "taakkaani" ja pyysin veljeäni ottamaan D:n ristiäisten ajaksi hoteisiinsa. Tai no, jos ihan rehellisiä ollaan, niin hän ja hänen avopuolisonsa tarjoutuivat ottamaan D:n.

Pähkäilin lahjankin kanssa aika pitkään, kun en millään keksinyt kivaa lahjaa. Meillä kummallakin pojalla on ollut Sophie la Giraffe vinkulelu kirahvit ja ovat niistä todella tykänneet varsinkin vauva-aikana. Sellainen pakattiin O:n kanssa Paavolle, josta tuli virallisesti Viivi.

Sain vastuullisen tehtävänkin, kun minua pyydettiin saapumaan juhlapaikalle kameran kanssa. Sain kunnian ottaa viralliset kuvat ja muutenkin räpsiä siellä täällä.

Miks? Mikä se on se puheripuli.

Jokainen vanhempi tai pikkulapsiperheen välittömässä läheisyydessä majaillut henkilö tietää, kuinka lapsen elämä on täynnä vaiheita. On sitäsuntätä vaihetta ja kun yksi loppuu, niin toinen alkaa. Ellei se toinen ole ehtinyt alkaa jo ennen kuin se edellinen loppuu. Tai jotenkin silleen.

Puolisen vuotta sitten O:ta puraisi kyselykärpänen. Ihan varmasti. Jälkiä ei puremasta näkynyt, mutta kuului sitäkin enemmän. Ja kuuluu edelleen. Tämän lisäksi pojalla on krooninen puheripuli. Tauti, joka pakottaa pojan olemaan koko ajan äänessä vaikkei asiaakaan olisi. Toisaalta, kuinka monella kolmevuotiaalla nyt oikeesti asiaa olisikaan ;)

O on ihan mahdoton. Se ei usko mitään. Tekee juuri niinkuin ite lystää. Se tekee aina päinvastoin, kuin pyydetään, mutta siltikään käänteispsykologia ei toimi. Uskokaa vaan, olen kokeillut. Pointtina  nyt kuitenkin oli kyselykausi, joten pysytäänpä aiheessa. Tämä ihana vaihe, jolloin oikeasti toivon, että lapseni ei vielä osaisi puhua. Koitan ihan oikeasti muistaa esim. isoisäni sanat siitä, kuinka on hyvä, kun lapsi on utelias. Onhan se, mutta ottaa se aivoonkin. Rehellisesti.

Jokaiseen asiaan O vastaa miks. Ja vastaat mitä tahansa, niin yleensä jatkokysymys on miks. Ihan luonnollista? Tässä jo hetki sitten päätin pitäväni tukkimiehen kirjanpitoa tuosta miks -sanan viljelystä vuorokauden aikana, mutta koska jo aamukymmenen aikaan olin unohtanut useamman kerran merkata viivan paperiin, unohdin koko homman. Enkä mä varmasti olisi edes lopputuloksella mitään tehnyt. Olisi vaan ruvennut enemmän v*tuttamaan koko sana. Voisikohan sen poistaa sanakirjasta? Kokonaan? Niistä jokaisesta?

Taannoin olimme mummilassa kylässä ja lähdössä kotiinpäin. Samalla oven avauksella mummi oli tulossa hakemaan postit ja kertoi tämän aikomuksensa ääneen. Tässä siis esimerkki puheripulin esiintymisestä:

Mummi: "Ai te lähdette. Minäpä tulen sitten samalla hakemaan postit".
O: "Mummi tulee mukaan, mummi tulee mukaan".
Minä: "Ei kun mummi tulee hakemaan postit".
O: "Mummiii, laita kengät jalkaan. Mummi! Tässä on sun kroksit. Laita kroksit jalkaan. Mummiiii! Mummiiiii!! Mummii!!! Tässä on kroksit, laita ne jalkaan. Laita jalkaan. Mummi. Kroksit. Tässä. Mummii".

Varmasti käskytys jatkui kauemminkin ja pidempään. Samalla O kantoi kenkiä mummille ja asetteli niitä tarkoin matolle yms.
Mummi laittaa kroksit jalkaan.

O: " MUMMI! Miks sä laitat kroksit jalkaa?!?!?"
Ja päälle semmonen pöllöilme. Totesin vaan, että Tampio ;)

Nii ja oikeesti. On se ihan kiltti lapsi. Eikä kai lapselta voikaan odottaa yltiöpäistä tottelua? Jos se niin tekisi, niin ei kai se normaali lapsi olisikaan. Toki eilen Jumbossa vieraillessani totesin, että ranteet auki muovilusikalla ja kotiin kiitos. Hypitään, pompitaan, makoillaan lattioilla, juostaan, piestään, piiloudutaan vaaterekkeihin, ei katsota eteenpäin kävellessä.. Mut se on jo toinen juttu ;)

maanantai 14. heinäkuuta 2014

Polttarit.

Juhlimme veljeni tulevan vaimon polttareita kesäkuun alussa. Häitä tanssitaan tämän viikon lauantaina. Yllätimme morsiamen aamulla kotoaan ja heti ensi töikseen hänen tuli lukea kuuluvalla ja selkeällä äänellä polttarivala sekä allekirjoittaa se. Tästä on videomateriaalia todisteena :) Kätevä emäntä -testiin etsin googlen avulla kysymyksiä ja tehtäviä, jolloin löysin itseni Pauskan elämää -blogiin, josta lähti mukaan myös vala.


Olimme suunnitelleet päivän kunnioittaen morsiamen toiveita. Morsian halusi päivän, jota kaikki voi hymyssä suin muistella. Pientä toimintaa ja ihanaa yhdessä oloa. Tyttöjen juttuja. Morsian on jonkun verran harrastanut geokätköilyä ja sen mukaisesti rakensimme päivän kulkemaan. Tapahtumapaikat ja toiminnat olimme merkinneet koordinaatein ja morsiamen piti suunnistaa meidät aina seuraavalle rastille.

Urheilu on lähellä morsiamen sydäntä ja ainakin sillä saralla hän on aina valmis kokeilemaan jotain uutta. Halusimme päivään mukaan urheilullisen aspektin ja suuntasimme heti aamusta opastetulle parkourtunnille Malmin Parkourkeskukseen. Parkourista tykkäsimme kaikki, mutta olimme ehkä hieman yllättyneitä, kuinka kokonaisvaltaista kehonhallintaa se oli. Ohjaaja kävi kanssamme perusjuttuja läpi (kärrynpyöriä, karhukävelyä, kuperkeikkoja) ja me olimme aivan loppu tuon tunnin jälkeen. Varmasti meistä jokainen löysi kehostaan "uusia" lihaksia :) Ihan mahtava laji!

Sopivan aamutreenin jälkeen suunnistimme Helsingin keskustaan seuraavalle rastille. SYÖMÄÄN!! Virgin Oil tarjoili meille maittavan lounaan, vaikkakin joku kömmyhdys heille taisi meidän tilauksien kanssa sattua. Jouduimme odottamaan pääruokia todella kauan, vaikka kenelläkään ei ymmärtämyksemme mukaan erikoisia tilauksia ollut. Pääasiassa söimme pizzaa. Selitystä emme varsinaisesti saaneet, mutta anteeksipyynnön kuohuvan muodossa.


Täysillä vatsoilla suunnistimme hemmottelemaan itseämme. Morsian on useasti maininnut (omasta mielestään) osaamattomuutensa meikkauksessa, joten menimme meikattavaksi.

ballet polttarit kuohuva




Jotta meikit, jotka hetki sitten oli kaikkien kasvoille taputeltu, ei menisi ihan hukkaan oli seuraavan määränpään vuoro. Drinkille!! Harkitsimme hetken terassia hyvän sään vuoksi, mutta päätimme kuitenkin mennä Sling In -baariin. Yhteistuumin totesimme tämän olleen paras ratkaisu. Ehkä hieman intiimimpää ja aivan mahtavia luomuksia nestemäisessä muodossa.

Tyttöjen juttuja. Kuvan otti porukastamme joku muu, kuin minä.




Morsiamen specialdrinkki.



Drinkkien jälkeen olikin aika suunnata saunalle rauhoittumaan. Nauttimaan tyttöjen jutuista ja olemaan ilman sen suurempaa suorittamista. Ruokaa, juomaa ja morsiussaunaa mahtui vielä illalle. Päivän aikana morsian teki kätevä emäntä -testin ja vastaili kysymyksiin kuinka hyvin tunnet tulevan puolisosi. Päivä oli onnistunut ja melkein kaikki meni suunnitellusti. Ja mikä tärkeintä, morsian oli tyytyväinen :D

Näkymä saunan kattoterassilta.

Eetu ja ruma Rusina.

Luin Lähiömutsin blogia. Siellä oli kirjoitus vauvakirjallisuudesta ja siitä, miten useasti nämä kirjat on kovin negatiivissävytteisesti kirjoitettu, kun kyseessä on toisen lapsen syntymä. Kolmesta tuleekin neljä. Ainoa lapsi ei ole enää ainoa.


Kuvittelin kirjoittaneeni jo aikaa sitten kirjasta, jonka O sai lahjaksi isoveljeytymisen johdosta, mutta enpä etsiskelyistäni huolimatta löytänyt kirjoitusta. En edes luonnoksista. Eetu ja ruma Rusina on Teija Rekolan kirjoittama ja Mervi Lindmanin kuvittama hersyvä kirja toisen lapsen tulosta perheeseen. Tämäkin on niitä kirjoja, joka käsittelee kolmen muuttumista neljäksi ehkä enemmän negatiivisesta näkökulmasta. Lähestymistapana on kuitenkin ehkä enemmän sisarkateus ja se miten se vaikuttaa, kuin pelkän uuden tulokkaan tulo perheeseen. Aikuisen näkökulmasta (ainakin synnytyksen jälkeisessä pöhnässä) tämä on kuitenkin yksi huvittavimmista kirjoista, joita olen lukenut ;)


Eetu ja ruma Rusina käsittelee railakkaasti lapsiperheille tuttua aihetta, sisarkateutta. Hilpeä teksti ja vauhdikkaat kuvat pursuavat huumoria ja hykerryttävät niin isoja kuin pieniä lukijoita.

Eetun perheeseen on saapunut uusi tulokas, pikkusisko Rusina joka hypnotisoi äidin ja isän. Se huutaa yöt ja rikkoo parhaat lelut. Eetu koittaa olla kiltti, mutta kun kuukaudet kuluvat, hänen taakseen kasvaa varjo. Vaan mikä eteen, kun synnytyslaitos ei ota vauvoja takaisin eikä Aunetätikään huoli yllättävää joululahjaa? Nyt on kiire, ennen kuin Rusina hurmaa veljensäkin! Koomisia kiepsautuksia täynnä oleva tarina käsittelee railakkaasti lapsiperheille tuttua aihetta, sisarkateutta. Mervi Lindmanin raikkaista, vauhdikkaista kuvista pursuaa huumori ja elämänilo. Kuvaus Adlibriksen sivuilta.


sunnuntai 13. heinäkuuta 2014

Babyshower.

Kävin kaverin vauvakutsuilla viime viikolla ja pitihän sitä kamerakin olla mukana. Ette muuten ikinä arvaa kumpiko heille on tulossa, tyttö vai poika ;)









Kynttilät ei mitenkään liittynyt vauvakutsuihin (tietääkseni), mutta kun ne niin kivasti oli sommiteltu, niin olihan niistäkin saatava kuva.

Paitoja, mekkoja ja shortsit.

Kaikki Ottobren kaavoilla ;)