maanantai 30. kesäkuuta 2014

Raskauksista allergiaa. Nikkeli, isotiatsolinoni, epoksihartsit..

Tuskin nyt oikeesti kenellekään raskaus aiheuttaa allergiaa, mutta omalla kohdallani voidaan todeta, että raskaudet ovat edesauttaneet allergioiden esiintuloa.

Olen aina ollut nikkeliallergikko. Jopa niin pahasti, ettei sitä olisi edes koskaan tarvinnut testeillä todeta. Pahimmillaan housujen napin takamus nostatti vatsani ihon vesikelloille. Mummokalsareita olen käyttänyt varmaan siitä lähtien, kun täysi-ikäiseksi tulin. Joskus teininä käytin esim. stringejä, mutta koska peppuni oli täynnä märkiviä täpliä vain tunnin päästä siitä, kun housut olin jalkaani vetänyt, siirryin jo siinä iässä suosiolla mummoihin ;) Useasti siis takataskujen niittien takaosa osui ihoon ja se sai ihoni ärtymään. Ihana nikkeliallergia.

O:n syntymän jälkeen en voinut käyttää edes valkokultaista sormustani. Sormi alkoi nimittäin kutiamaan ja vesikellot nostamaan päätään jo 15 minuutin käytön jälkeen. Totesin puolitosissani, että raskaus on herkistänyt aistejani ja tehnyt minusta vieläkin allergisemman nikkelille. Oikeessa mä varmaan oikeesti olinkin. Tai no raskaus, ehkä enemmänkin hormoonit.

Kun O oli n. puolitoistavuotias ilmaantui iholleni (pääasiassa käsivarsissa ja rinnan alueella) punertavia, koholla olevia, kuivia täpliä. Hieman maitorupea muistuttavia, kutiavia läiskiä, johon ei tuntunut mikään auttavan. "Taistelin" itsekseni näitä vastaan ja silloin tällöin ne häiritsi ja toisinaan hävisivät. Tai ainakin onnistuin unohtamaan ne.

Sitten alkoi naamassa kutina. Varsinkin nenän alueella, sierainten ympärillä. Yhtäkkiä huomasin nenän olevan punainen, turvoksissa ja pienen pienten näppylöiden - joista osa oli rakkuloita, peitossa. Punertava ihottuma jatkui kaulan alueella ja aina korvalehtiin saakka. Nyt viimeistään sain tarpeellisen sysäyksen ja varasin ajan ihotautilääkärille.

Allergiatestit kertoi sen mitä tiesinkin. Erittäin paha nikkeliallergia. Mutta kertoi ne muutakin. Olen pahasti allerginen myös isotiatsolinonille ja epoksihartseille.

Kathon CG on tunnetuin kosmeettisissa valmisteissa käytettävän metyylikloori-isotiatsolinoni- ja metyyli-isotiatsolinoniyhdisteitä sisältävän säilytteen kauppanimi. Toinen tunnettu kauppanimi tälle säilytteelle on Euxyl K 100. Kosmeettisissa tuotteissa metyylikloori- ja metyyli-isotiatsolinonin käyttö on vähentynyt 1990-luvun puolivälin jälkeen. Allergia- ja Astmayhdistyksen aineosatiedostossa isotiatsolinonipitoisten tuotteiden osuus on enää 1,6 %. Suurin osa näistä on iholta poispestäviä tuotteita. Isotiatsolinonipitoisille säilytteille allergisten osuus ihottumapotilaista vuosina 1995−96 oli 2,4 %. Kosmeettisissa tuotteissa suurin sallittu pitoisuus aktiiviaineita on 0,0015 % eli 15 ppm, mutta jopa 5 ppm:n pitoisuudet voivat aiheuttaa oireita joillekin herkistyneille.
Lähde: Helsingin allergia- ja astmayhdistys

Epoksiyhdisteistä kerrotaan esimerkiksi Työterveyslaitoksen sivuilla. Lähinnä siellä todetaan mistä allergia yleensä johtuu ja kenellä sitä useimmiten esiintyy. Itse en kuulu epoksihartsien osalta normaaleihin allergisoituneihin ja onnekseni minun on myös helppo välttää näitä aineita.

Isotiatsolinonit onkin sitten toinen juttu. Testin tuloksen saatuani tulin kotiin ja kävin jokaisen rasva-, voide-, saippua-, shampoo-, meikki- yms. purkin läpi ja luin sisällöt. Ne mistä löytyi isotiatsolinonia lensivät samantien roskiin. Sinne meni hiusshampoo, hoitoaine, vartalosaippua.. kaikki ne, mitä olin vuosien ajan käyttänyt (samoja tietysti), ja vasta nyt oireet tulivat.

Parin kuukauden aikana ihottuma hellitti ja melkein jopa parani, kunhan en käyttänyt näitä tuotteita. Kuitenkin ihottuma putkahteli aina välillä ja ihmettelin mistä tämä johtuu. Jokainen lähde tuntuu painottavan isotiatsolinonien olevan kosmetiikan säilytteitä. Tuudittauduin tähän, enkä tarkastanut jokaista nestemäistä pesu/puhdistusainetta. VIRHEVIRHEVIRHE!! Loppujen lopuksi löysin sitä myös pyykinpesuaineesta, huuhteluaineesta, siivouksessa käytettävistä pesuaineista. Siihen loppui tässä huushollissa huuhteluaineen käyttö, koska ainoa missä sitä ei ollut oli ehkä Minirisk tai LV ja hintakin oli tietysti sen mukainen. Tosin huuhteluainetta olin muutenkin käyttänyt enemmänkin tuoksun vuoksi ;) Kaipaan tuoksuvaa pyykkiä, enhän nimittäin voi käyttää hajustettuja pesuaineitakaan.

D:n syntymä viime elokuussa sai taas kehoni heittämään häränpyllyä näiden ihottumien kanssa. Veikkaan, että jos nyt menisin uudestaan allergiatesteihin, löytyisi sieltä taas joku uusi. Olen nimittäin välttänyt kaikkea, mille tiedän olevani allerginen ja niin vaan oireet palasivat viime syksynä. Oireet myös kuitenkin hävisivät "kuin itsekseen" parissa kuukaudessa.

Yksi asia kuitenkin jäi. Ehkä viikko D:n syntymän jälkeen mulla meni varsinkin vasemman käden etusormi ja keskisormi ihan ruvelle. Nousi vesikelloja sormien reunoille ja sitten iho kuivui. Oli hetken parempi ja sitten taas yhtenä yönä rakkulat oli tulleet takaisin. Tämä on ollut kierre siitä lähtien, koska edelleen mulla on tämä ongelma käsissä. Tai no vasemmassa kädessä. Lääkärissä kävin tämänkin osalta ja lääkärin veikkaus oli paikallinen kosteustasapainohäiriö. Saattaa aiheutua liiallisesta käsien pesusta ja lotraamisesta. Kiva. Enkä edes koskaan ole kauheasti pessyt käsiäni. Koskaan aikaisemmin en ole kärsinyt kuivasta ihosta. Itse olen diagnosoinut tämän
"nesterakkulataudiksi", josta lisää Terveyskirjaston sivuilta.

torstai 26. kesäkuuta 2014

10 kuukautta.

D on jo 10 kuukautta vanha. Kahden kuukauden päästä on siis yksivuotisjuhlat ja kaikesta, niin kutsukorteista kuin tarjottavastakin lyö pää aivan tyhjää. Kohta ihmisetkin alkaa jo kysellä "mitä voisin ostaa lahjaksi" ja sekin lista pitäisi kehittää. Mitä antaa yksivuotiaalle lahjaksi? Varsinkin kun hän on perheen toinen lapsi ja siten "joutuu" käyttämään kaikki isoveljen vanhat vaatteet ja lelut.

Edellinen neuvolahan oli kaksi kuukautta sitten ja seuraava on vasta vuoden ikäisenä. Tai oikeastaan niin olen kuvitellut :D Olen kyllä kuullut, että osalla on ollut kymmenkuisenakin eikä meidän neuvolakortissa lue mitään milloin seuraavan pitäisi olla. Taidanpa soittaa ajanvaraukseen huomenna ja tarkistaa asian.

D:llä on neljä hammasta. Hän osaa kontata, nousta seisomaan, kiivetä portaat, seistä hetken ilman tukea, kävellä tukien, mennä istumaan. Mitähän vielä. Maitoa (korviketta) menee nykyään tosi vähän, jopa niin vähän, että olen miettinyt pitäisikö sitä antaa enemmän. Poika syö aamulla puuron, Nallen riisipuuroa, ja päälle hedelmäsosetta. Riippuen päivästä joko annan tai en anna (useimmiten en) maitoa (n. 200ml) ennen päikkäreille menoa. Päikkärit nukutaan 10-13 välisenä aikana, pari-kolme tuntia. Onneksi poika on siinä mielessä hyvä uninen, että nukkumapaikaksi sopii oma sänky, turvakaukalo tai rattaat. Voin siis olla hyvillä mielin liikenteessä, eikä herran unet ainakaan tällä hetkellä määrää päivän kulkua. Toki tuo tietysti hieman paremmin nukkuu omassa sängyssään, kuin liikenteessä, mutta ei siinä onneksi suurta eroa ole. Päikkäreiden jälkeen on lounas. Lihaa, kalaa tai kanaa soseena kasviksilla tms. Jonkun verran olen soseuttanut meidän ruokia, mutta enemmän menee kaupan purkkiruokaa. D syö kerralla yhden ison purkillisen, onkohan se nyt 200g, ruokaa ja päälle puolikkaan tai kokonaisen (ison) purkillisen hedelmää ;)

Sitten päivällinen syödään 16:30. Iltapuurona myöskin Nallen riisiä ja se syödään puoli kasin aikaan. Vellin kanssa poika lähtee nukkumatin luokse kellon ollessa vaille yhdeksän. Yömaidosta, sekä heräämisestä päästiin eroon jokunen viikko sitten ja nyt on nukuttu täysiä öitä siitä iltaysistä aina aamuseiskaan asti :D

keskiviikko 25. kesäkuuta 2014

Nainen vs. tupakka. Vol. 2.

Se vol. 1 löytyy täältä ;)

Kai se oli taas jonkun juhlinnan tuoksinnassa (kuulostaa siltä, että olisin useastikin juhlimassa), kun tupakkaa poltin ja vähän kuin varkain jäin sille tielle. Aski kesti viikkoja ja alkuun se olikin sellainen "pakollinen" iltatupakka. Kun lapset oli nukkumassa.

Sitten karkasin tupakalle kun mies tuli kotiin. Sitten poltin jo useamman päivässä. Aina oli selitys, lähinnä itselle, että "ensi viikonloppuna on ne ja ne juhlat, et kyl silloin voi vielä polttaa". Jotain outoa mielihyvää saan polttamisesta, vaikka edelleenkin koen mielitekoni olevan muuta, kuin nikotiiniriippuvuutta.

Kun ei se edes aina maistu hyvältä ja kurkkukin tulee kipeäksi, niin pakkohan se on stoppi laittaa tuolle. Ennen kuin se kunnolla alkaa. Ja kun mieskin on lopettanut polttamisen. Tai no nikotiinia se edelleen vetelee, mutta sähkötupakan muodossa. Kuulemma lopettaa sen avulla.

Maanantai aamuna poltin viimeisen. Sen mikä askiin jäi juhannukselta ;) Enempää en ole ostanut. Tiedän, että jos kotona olisi tupakkaa, polttaisin. Mutta silloinkin vain, jos se olisi mentoolia. Miltä tämä uusi savuttomuus on nyt sitten tuntunut. Ei oikeastaan miltään. Välillä tekee mieli. Tai lähinnä se on semmonen halu. Jos lapset nukkuu ja aurinko paistaa ulkona. Silloin käy mielessä, että voisinpa mennä istumaan parvekkeelle kahvin, tupakan ja jonkun hyvän lehden kera :)

Mä en varmaan ikinä pääse eroon tosta tavasta.

perjantai 20. kesäkuuta 2014

T-paitoja O:lle. Unisexinä.




Jos vielä kolmas postaus tähän samaan syssyyn. Pitkästä aikaa sain aikaseksi jotain O:llekin. Pari perus t-paitaa pojan itsensä valitsemilla kuoseilla. Omppupaidassa jouduin tekemään kompromissin ja jatkamaan paidan korkeutta yksivärisellä trikoolla. Ompun nimittäin olen ostanut pipoja ajatellen ja eihän sitä kangasta ollut kuin 40cm. Toimii kuitenkin noinkin ja mikä tärkeintä, poika on tyytyväinen. Kaavat: mikäs muukaan kuin Ottobre ;)



Hyvää Juhannusta!!

Kolmet housut = 20€. Ei paha.

Tunnustus. Ostan nykypäivänä vaatteita lähinnä hetken mielijohteesta ja siitä samasta syystä ne vaatteet on koko ajan useammin ja useammin ruokakauppareissun yhteydessä ostettuja. Eli sittarikamaa ;)

Eilen kävin itsekseni juhannusruokia haalimassa ja samalla vilkaisin vaateosastoa. Mukaan lähti housut, joita olen jo pitkään katsellut. Ei ne aiemminkaan kalliit olleet (26,95€), mutta nyt ne oli alessa. Tummansiniset perusfarkut (Inspire). Kympillä!! Olihan siinä alerekissä muitakin kivannäköisiä housuja. Mintunvihreitä, vaaleanpunaisia ja vaaleansinisiä. Olisin ostanut jokaista väriä, jos vaan olisi ollut kokoja jäljellä. Vaaleanpunaiset ja vaaleansiniset lähtivät mukaan, vaikka mietin kyllä hetken olenko niin pirskahteleva persoona, että voin käyttää niitä :) Mutta hinta oli se, mikä suorastaan sai housut huutamaan mulle: "ota mut!". Vaivaiset 5€ per housut. Eihän niitä voinut jättää kauppaan. Kangaskin on ihanaa farkun tapaista, mutta äärettömän pehmeää. Tarkoittaa toki tietysti sitäkin, että ovat varmaan ihan kulahtaneet parin tunnin käytön jälkeen, mutta eipä olleet hinnalla pilattuja ;) merkki on i dodo.





Kamera vääristää aika tavalla värejä, mutta vikassa kuvassa näkyy ehkä parhaiten nuo värit.

Olet runo.

Hanna Daadanen,
tuo unelmiemme hullunkurinen,
tai tajuntamme humanitäärinen.

Hanna vaeltaa kuin altruistinen,
tai meriä halkova arkanahkainen,
tämä polkuja mittaava attraktiivinen.

Hän kuiskailee kuin biodynaaminen
ja lempii kuin efektiivinen.
Sellainen on Hanna Daadanen.

http://www.oletruno.fi/

Ps. Kuten voitte kuvitella, ei minun sukunimeni oikeasti ole Daadanen ;) Nii ja huomasinpas myös, että tänään en saanut samaa runoa, kuin eilen tuota kokeillessani.

keskiviikko 18. kesäkuuta 2014

Paavolle.

Kaveripariskunnan viitisen viikkoa vanhaa tyttölasta oltiin eilen ihastelemassa. Tyttö on tuttavallisesti (ainakin vielä tällä hetkellä) Paavo. Tein Paavolle lahjaksi hupputunikan. Kaava oli taas Ottobren.


Pinkki tähtikangas oli jämäpaloja viime syksyisestä Sampsukan tilauksesta ja tuo toinen lähti jo aikaa sitten mukaan EK:n palalaarista.

sunnuntai 15. kesäkuuta 2014

Supernaiset Himoksella.

Perjantaina koitti pitkään odottamani päivä. Me neljä naista hypättiin autoon ja huristeltiin Himokselle koko viikonlopuksi. Syötiin hyvin. Juteltiin. Skumppailtiin. Naurettiin, välillä jopa vedet silmissä. Nukuttiin. Jumpattiin. Saunottiin. Kuunneltiin musiikkia. Ladattiin akkuja. Nautittiin.

Ilma ei ollut paras mahdollinen lauantaina, mutta kyllä se aurinkokin sitten illaksi tuli näkyviin. Tänään olisin mielummin jäänyt terassille istumaan ja nauttimaan auringosta kuin lähtenyt ajamaan kotiin. :) Mutta olihan se kiva kotiinkin palata.

Kuulostaa tosi pahalta, mutta tajusin että tämä oli ensimmäinen kerta (siis sitten O:n syntymän, eli kolmeen vuoteen), kun olin yötä poissa kotoa niin, että mies oli lasten kanssa kotona. Mä en tiedä kumpi on pahempi. Se, että tämä kuulostaa siltä ettei mieheni ole koskaan lastensa kanssa :D vai se, että tästä saa vaikutelman, etten minä ole koskaan missään :) Joka muuten on aika totta.

"Korkkarit kattoon, tää ilta on meille
Mun sielunsiskoille, supernaisille
Laseissa kuohuvaa, silmissä kultaa
Ja auringonnousuun on ikuisuus aikaa"

-Kaija Koo, supernaiset.






Mun puhelimessa on kaikkia kivoja efektijuttuja kamerassa. Ensimmäinen on otettu ilman efektejä ja seuraavat sitten efekteillä. Viimeinen on kokeilu panoraamakuvasta.


maanantai 2. kesäkuuta 2014

Hamahelmiä.


Näistä jaksaa äitikin innostua. Kivahan näitä on tehdä, mutta käyttötarkoitusta en ole vielä oikein kehittänyt. Jos tekisi pienistä helmistä pieniä koristeita ja kiinnittelisi pipoihin tai vaikka paitoihin.. Toimisikohan? Ideoita ja vinkkejä otetaan vastaan.